Mulla ei toimi ruoansulatus miesystäväni seurassa, vaan turpoan kuin pallo. Psyykkistäköhän..?
Kellään muulla samaa? Olen ikäänkuin jossain valmiustilassa koko ajan
Kommentit (18)
Kuinka pitkään olette olleet yhdessä? Mulla on tuota suhteessa aina alkuun, pitkänkin aikaa. Sitten jokin psyykkinen stressikytkin napsahtaa pois päältä ja vatsakin rentoutuu.
Mulla on ihan sama ongelma! Miesystäväni järkeili asian niin, että kotona pieren huomaamattani ja kun hänen seurassaan en kehtaa olla yhtä vapautunut, vatsa täyttyy pikkuhiljaa ilmasta.
Mulla oli tota (en turvonnut, mutta kaiken "pidin sisälläni" kunnes pääsin kotiin - mutta olin hyvin nuori.
Kyllä se vatsa siitä pikku hiljaa sopeutui ja nyt aviossakin on oltu jo 40 vuotta. Eli en nyt heti hylkäisi miestä vaan panostaisin rentoutumiseen ja kuitupitoiseen ravintoon :D
Mulla on ujo kakka. Kotona arkisin käyn kakkoshädällä aina aamulla, melkein kellontarkasti.
Jos oon yötä muualla, esim kavereiden kanssa mökillä tms., niin mun ruuansulatus menee ihan seis, ja ei tarvi käydä kakkosella edes viikonlopun aikana. Suoli alkaa toimia vasta kotosalla :D en tiedä mihin se ruoka jää, koska ei oo kakkoshätää lainkaan...
Oon nyt kolmekymppinen ja reissut kaveriporukalla on onneksi vain viikonloppuja, mutta joskus parikymppisenä silloisen poikaystävän porukoilla olin jouluna viitisen päivää ilman kakkosvessakäyntiä :D
Joskus yhteisellä lomamatkalla en pystynyt käymään jaetun hotellihuoneen vessassa, niin kävin kakkosella vasta meluisessa lentokentän vessassa.
Piere hyvä ihminen piere!
Ei ihme jos turvottaa, ei ole psyykkistä.
Syötkö jotenkin eri tavalla miehen kanssa? Mulla kävi niin, että miehen kanssa tuli syötyä enemmän lihaa kuin olen tottunut syömään. Ja se veti suolen tukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tota (en turvonnut, mutta kaiken "pidin sisälläni" kunnes pääsin kotiin - mutta olin hyvin nuori.
Kyllä se vatsa siitä pikku hiljaa sopeutui ja nyt aviossakin on oltu jo 40 vuotta. Eli en nyt heti hylkäisi miestä vaan panostaisin rentoutumiseen ja kuitupitoiseen ravintoon :D
Liian suuri määrä kuitua vasta ummetusta aiheuttaakin, joten ei liikaa kannata.
Mä järjestän miehen luona aamupalan mahdollisimman identtiseksi sen kanssa, miten söisin kotona. Auttaa vatsaa ymmärtämään, että ai joo, kohta pitäisi toimia.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ujo kakka. Kotona arkisin käyn kakkoshädällä aina aamulla, melkein kellontarkasti.
Jos oon yötä muualla, esim kavereiden kanssa mökillä tms., niin mun ruuansulatus menee ihan seis, ja ei tarvi käydä kakkosella edes viikonlopun aikana. Suoli alkaa toimia vasta kotosalla :D en tiedä mihin se ruoka jää, koska ei oo kakkoshätää lainkaan...Oon nyt kolmekymppinen ja reissut kaveriporukalla on onneksi vain viikonloppuja, mutta joskus parikymppisenä silloisen poikaystävän porukoilla olin jouluna viitisen päivää ilman kakkosvessakäyntiä :D
Joskus yhteisellä lomamatkalla en pystynyt käymään jaetun hotellihuoneen vessassa, niin kävin kakkosella vasta meluisessa lentokentän vessassa.
Niin tuttua :) vaikka silloin kun kärsii niin ei paljon naurata. Tyttökaverin, vähän vieraammankin, tai oman lapsen kanssa vatsa voi hyvin mutta kaikkien muiden kanssa takkuaa. Vaikka sama ruoka, juo vettä ja kävelee niin hankalaa on. Kauhistuksena pitkät automatkat sukulaisten luo, ei huvita edes lähteä kun tietää sen ahdingon jo etukäteen. Puolison etätyötkin vaikuttaa, jo se tieto siitä että joku ehkä odottaa oven takana omaa vuoroa tai tulee vessaan muina miehinä.
Vihaan miehen etätyötä! Kun en saa enää käydä vessassakaan kaikessa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tota (en turvonnut, mutta kaiken "pidin sisälläni" kunnes pääsin kotiin - mutta olin hyvin nuori.
Kyllä se vatsa siitä pikku hiljaa sopeutui ja nyt aviossakin on oltu jo 40 vuotta. Eli en nyt heti hylkäisi miestä vaan panostaisin rentoutumiseen ja kuitupitoiseen ravintoon :D
Liian suuri määrä kuitua vasta ummetusta aiheuttaakin, joten ei liikaa kannata.
Luovuttuani valkoisista jauhoista tehdyistä tuotteista sekä nykyisellä runsasmarjaisella, hedelmäisellä ja kasvispainotteisella sapuskalla vatsa toimii erinomaisesti.
Ns. kuitulisiä en käytä.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan miehen etätyötä! Kun en saa enää käydä vessassakaan kaikessa rauhassa.
Taustamusiikki avuksi?
Mulla on ainakin juuri tuollaisiin sosiaalisiin tilanteisiin reagoiva vatsa, johon ei ole yhtään auttanut mikään psyykkaaminen, koska sen ansiosta tulen vaan entistä tietoisemmaksi siitä tilanteesta. Vaikka kuinka koitan suhtautua tuollaisiin tilanteisiin niin etten muka ajattelisikaan, niin jo sen ajatuksen käyminenkin päässä kertoo sen, ettei ole ihan luonnollisesti. Ja siitäköhän oma hermosto ilahtuu, kun tietoisesti koitan estää itseäni ajattelemasta tai pelkäämästä täysin luonnollisia ruumiintoimintoja, mutta alitajunta on kuitenkin vähän huolissaan että jos nyt kuitenkin nolaan itseni. Toisin sanoen tilanteet, jossa ei normien mukaan missään nimessä sovi pieraista, aiheuttavat sen että ettei vatsa toimi normaalisti ja alkaa turvottaa, vaikka kuinka rauhottelisin mielessäni että ihan rennosti vaan.. Teininä oli näin jopa oman kaveriporukankin kanssa, mutta nykyään olemme olleet ystäviä jo niin kauan, että ei tarvii stressata tuollaisesta, ja vatsakin toimii normaalisti. Toki tähän on vaikuttanut myös se, että olen löytänyt muutaman ruoka-aineen, jotka tätä aiheuttaa joka tapauksessa, olin kotona tai en: sipuli, ruis ja omena..
Mulla on auttanut se, että olen vain etsinyt tuollaiseen tilanteeseen toimivat rutiinit - käytännössä siis varmistaisin, että pääsen tarvittaessa ihan rauhassa vessaan. Joskus se vaatii soveltamista, mutta tieto tästä mahdollisuudesta on auttanut niissä tilanteissa..
Perseestä se on silti, suunnitella nyt sosiaalisia tilanteita vessasijaintien mukaan.
Syöt eri ruokia kuin ollessasi yksin, ja määrällisesti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihaan miehen etätyötä! Kun en saa enää käydä vessassakaan kaikessa rauhassa.
Taustamusiikki avuksi?
Pitäs olla vähintään Rammsteinia täysillä
Jätä se sika