Ahdistus estää Juliuksen koulunkäynnin

Syyt lienevät aina yksilöllisiä.

Tällaisia lapsia on kuitenkin aika paljon. Eikö lastensuojelulla todellakaan ole teidän kunnassanne mitään muuta tarjota kuin sijoitusta?

Lääkärin tutkimukset olisi ehkä paikallaan.

Voihan kyseessä olla jotain kehitysvaiheeseen liittyvää, herkkää aikaa.

Meillä syyksi tuli autisminkirjo ja siitä johtuva kiusaaminen. Kannattaa lähteä lääkärin/kuraattorin kautta selvittämään jos löytyisi selittävää tekijää.

Nykyään moni teini käyttää ahdistus-veruketta kun laiskottaa. Ennen vanhaan ei laiskoteltu ja jos pinnattiin niin sille oli hyvä syy.

Vierailija kirjoitti:

Syyt lienevät aina yksilöllisiä.

Tällaisia lapsia on kuitenkin aika paljon. Eikö lastensuojelulla todellakaan ole teidän kunnassanne mitään muuta tarjota kuin sijoitusta?

Lääkärin tutkimukset olisi ehkä paikallaan.

Voihan kyseessä olla jotain kehitysvaiheeseen liittyvää, herkkää aikaa.

Meidän tapauksessa pojalla oli ongelmia lähinnä välituntitilanteissa ala-asteen lopulla (adhd, dysfasia). Oli ala-asteen alun pienryhmäluokassa ja siirrettiin isoon ryhmään. Tällöin ei ollut lääkitystä, joka nykyisin on.

Pojalle hommattiin kiireesti paikka koulusta, jossa opiskelee mm. kehitysvammaisia. Luulin tämän olevan hyvä juttu, kun sellaisena "myytiin". Lapselle laitettiin kaiken maailman paperit ja lausunnot raskaimman mukaan, jotta paikka saatiin. Rehtorikin palavereissa sanoi, että sellaiset lausunnot, että paikka pojalle saadaan varmasti. Nyt näihin lausuntoihin vedotaan, että pojan pakko pysyä tuolla luokalla.

Yläasteelle poika ei päässyt ns. normaaliin kouluun, vaan opiskelee tuolla toisessa paikassa edelleen. Koulukieltäytymistä on ollut aktiivisesti koulusiirrosta asti. Nyt hänelle ollaan hommaamassa sijoituspaikkaa eri kunnasta, josta kulkisi julkisilla nykyiseen kouluun (kotoa 1km tähän kouluun, sijoituspaikasta olisi kymmeniä kilometrejä ja tosiaan itsenäisesti kulkeminen kouluun?!? ) tai vaihtoehtoisesti tämän toisen kunnan kouluun (kotikunnan yläasteelle olisi matkaa puoli kilometriä kotoa, muttei sinne pääse, koska pienryhmäpaikat täynnä).

Jälkeenpäin olen ajatellut, että ehkä tähän liittyy kiva koulu - asiat. Pojalla ei ollut lääkitystä vielä tuolloin, joten välitunnilla tuli tönimistä ym. Ja tuntuu, että poika piti saada nopeasti aiemmasta koulusta pois, ennenkuin olisi tullut koululle sanktiota.

Lääkkeen myötä pojan aggressiot ovat väistyneet kokonaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Nykyään moni teini käyttää ahdistus-veruketta kun laiskottaa. Ennen vanhaan ei laiskoteltu ja jos pinnattiin niin sille oli hyvä syy.

Veikkaanpa, että ahdistusta kokevat eivät suoraan sano tilaansa vaan tulee ilmi käytöksessä ja eleissä. Ja tuota ahdistusta on ollut ennenkin.

Itsellä oli myös yläasteella, mutten pinnannut. Sen sijaan yläasteelta päästyäni tilanne meni siihen, että tuli vakava itsemurhayritys, paniikkihäiriöt ja sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Seuraavan koulun kävin juuri ja juuri läpi.

On sitä ahdistusta ollut aina, mutta nykyään siitä puhutaan ja nuoretkin tietoisia.