Lue keskustelun säännöt.
lasketaanko lakiosa kuolin- vai jakohetken arvoista?
09.12.2009 |
Siinäpä se kysymys jo tulikin. Eli olen saamassa lakiosan perinnöstä. Tilillä on ollut kuolinhetkellä paljon enemmän rahaa kuin mitä siellä enää on. Isäni vaimo lykkää koko ajan perinnönjakoa. Onko tosiaan niin, että lakiosani lasketaan sen mukaan, mitä tilillä on rahaa sitten, kun vaimo suostuu ne minulle maksamaan? Mitä ihmettä tässä voi tehdä?
Kommentit (20)
Ei tuossa oikeastaan kai jakoa tehdäkään, leski vain maksaa minulle lakiosani rahana. Kyse on nyt siitä, minkä ajan tilanteen mukaan pitää laskea se, paljonko hän minulle joutuu maksamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei isäsi vaimolla ole oikeutta käyttää kuolinpesän varoja
Eli leski on saanut kaiken omistusoikeustestamentilla.
Ap (kuten myös kolmonen)
Mutta - ei leski saa käyttää varoja mihinkään muuhun kuin kuolinpesän kuluihin (esim. hautauskulut, perunkirjoituskulut, omaisuuden ylläpitäminen jne.). Jos hän on käyttänyt omiin menoihinsa niin joutuu korvaamaan.
Jakokirja täytyy olla josta käy ilmi paljonko se lakiosa on. Onko käytetty asianajajaa? Jos ei, niin nyt viimeistään suosittelen.
Leski ei saa hukata pesän varoja eli ei voi käyttää niitä mihinkään henkilökohtaiseen ennen jakoa. Jako tehdään jakokirjan perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä en tiedä, miten lakiosa määräytyy...
Siis ihan oikeasti käytetään jakohetken arvoja, EI kuolinhetken.
Ajatelkaapas nyt jos omaisuuden arvo (esim. asunto-osake) olisi noussut kuolinhetken jälkeen. Kenelle se omaisuus kuuluisi?
Lisäksi täytyy kuolinhetken omaisuudesta vähentää hautaus- ym. kulut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jakokirjassa käytetään kyllä jakohetken arvoja Sitä en tiedä, miten lakiosa määräytyy...
Ja tämänkin ihmisen piti vastata ap:lle...
Siis ihan oikeasti käytetään jakohetken arvoja, EI kuolinhetken.
Ajatelkaapas nyt jos omaisuuden arvo (esim. asunto-osake) olisi noussut kuolinhetken jälkeen. Kenelle se omaisuus kuuluisi?
Lisäksi täytyy kuolinhetken omaisuudesta vähentää hautaus- ym. kulut.
jos omaisuuden arvo (esim. osakkeiden) onkin laskenut merkittävästi kuolinhetken jälkeen??? Esim. kuollut vuonna 2006 kun pörssikurssit huipussaan ja jaetaan vasta 2009, kun kurssit laskeneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja perukirjaanhan omaisuus luetteloidaan kuolinhetken mukaan. Se annetaan verottajalle viimeistään 3 kk kuolemasta. Ja sen jälkeen tehdään perinnönjako (mm. lakiosa) perukirjan perusteella eli kuolinhetken arvon mukaan menee.
Miten voitaisiin jakaa perintöä jota ei ole olemassakaan?
Jakohetkellä jaetaan KUOLINPESÄN OMAISUUS ei perittävän omaisuutta. Tässä on tietty juridinen ero.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos perintöverot on mennyt perukirjan mukaan ja todellisuus onkin nyt sitten toinen?
erillinen jakosopimus.
Perukirjassa vain luetteloidaan vainajan kuolinhetken omaisuus (velat ja varat) ja sen perusteella toimitetaan verotus.
Kuolinpesän (ei vainajan) omaisuus jaetaan jakosopimuksen perusteella. Ja se arvo voi olla ihan eri tasolla kuin vainajan kuolinhetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos perintöverot on mennyt perukirjan mukaan ja todellisuus onkin nyt sitten toinen?
Perunkirjoissa omaisuuden arvo pyritään vetämään aina niin alas kuin uskaltaa. Kannattaa myös hiukan suunnitella, jos perii esim. kesämökin - kannattaa miettiä pitääkö vai myykö sen ennen perunkirjan tekemistä. Jos myy niin kannattaa nostaa perukirjassa arvo korkealle niin välttyy myyntivoiton verolta (perintövero alhaisempi). Jos taasen aikoo pitää mökin niin kannattaa yrittää kirjata mökin arvo mahdollisimman alhaiseksi.
Jos perintöverot on mennyt perukirjan mukaan ja todellisuus onkin nyt sitten toinen?
Kannattaa myös hiukan suunnitella, jos perii esim. kesämökin - kannattaa miettiä pitääkö vai myykö sen ennen perunkirjan tekemistä.
Siis tarkoitin että kannattaa tarkoin miettiä mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa ennen kuin kirjaa arvot perukirjaan.
niin eikös se kuitenkin päde, että kuolinpesän varoja ei saa hukata. Eli se ei ole merkitsevä asia, että minkä hetken mukaan jaetaan, vaan se, että leski hukkaa rahoja, jotka kuuluvat oikeasti kuolinpesälle.
niin eikös se kuitenkin päde, että kuolinpesän varoja ei saa hukata. Eli se ei ole merkitsevä asia, että minkä hetken mukaan jaetaan, vaan se, että leski hukkaa rahoja, jotka kuuluvat oikeasti kuolinpesälle.
Kuolinpesän varoja saa kyllä käyttää kuolinpesän menoihin.
kylläpäs on tullut kaikenkirjavaa vastausta.
Kannattaa ottaa yhteys lakimieheen, jolta saat oikeat vastaukset. Joka tapauksessa jakokirja tuosta lakiosan maksusta pitää tehdä ja siihen on syytä käyttää lakimiestä, eli sitä kautta se asia saadaan menemään oikein. Toki periaatteessa jakokirjan saa laatia itsekin, mutta niin monenmoisia tekeleitä olen nähnyt, etten suosittele ellei todella ole asiantuntija.
Lyhykäisesti, kuolinpesän omaisuuden määrä tulee sieltä kuolinhetkeltä (perukirja), ja arvo jakohetkeltä. Käytännössä rahat siis täytyy katsoa perukirjan mukaisesti mutta jos jaettavana vaikkapa kiinteistö, menee sen arvo jakohetken mukaisesti.
Todella harvassa kuolinpesässä rahaa on kuolinhetkellä saman verran kuin mitä jakohetkellä. Perukirjaankin aika usein arvioidaan osa kuluista.
Jakohetki on se ainoa oikea aika jakoa varten arvioida mitä kuolinpesä omistaa (rahaa, osakkeita, (arvo)huonekaluja, kiinteistöjä jne.).
Kai sellainen on laadittu. Jako menee kuolinhetken varojen mukaan. Jos joku on ennen jakoa kajonnut varoihin, on hän korvausvelvollinen.
googleta jakokirja