Miksi niin monet ihmiset jää kotiseutunsa lähistölle asumaan?

Onko kotiseudulle jääminen hassua vain silloin, jos se kotiseutu on maalla, vai myös silloin, kun se on kaupungissa?

Ei uskalleta lähteä kauemmas.

Pikkupaikkakunnilta ei haluta lähteä jonnekin, missä olisi nobody. Mukavampaa olla pienissä piireissä, joissa olet tunnettu.

Kyllä mä luulen, että aika monet vain viihtyy siellä eivätkä halua irtaantua verkostoista, joihin kuuluvat.

Ja itsehän oon niitä, jotka halusi muuttaa kauas pois

Miksi pitäisi lähteä? Elämän voi aivan hyvin rakentaa synnyinseudulle. Se on nyt entistä helpompaakin etätyömahdollisuuksien ansiosta.

Vierailija kirjoitti:

Ei uskalleta lähteä kauemmas.

Pikkupaikkakunnilta ei haluta lähteä jonnekin, missä olisi nobody. Mukavampaa olla pienissä piireissä, joissa olet tunnettu.

Minä asun pienellä paikkakunnalla, eikä perhettäni lukuunottamatta luultavasti kukaan tunne minua täällä. Ja se sopii minulle mainiosti.

No niinpä. Kamala ajatus. Itse lähdin heti kun oli mahdollisuus.

Mun kotiseutu on toisessa maassa ja Suomeen muutettiin kun aloitin koulun. Miksi ihmeessä lähtisin tuohon maahan takaisin? Ei siellä ole mulle mitään jäljellä, en osaa enää kieltäkään kunnolla.

Synnyin Helsingissä. Puolet tähänastisesta elämästäni olen asunut Espoossa. Tämän kauemmas en kaipaa. Miksi pitäisi?

Yleensä nuo stadilaiset ei ainakaan sieltä kauas lähde. Asun 40km päässä synnyinseudultani. Puoliso taas yli 1000km päässä.

Kotiseutuni on Etelä-Suomesssa aika lähellä Helsinkiä. Miksi ihmeessä lähtisin täältä pois? En kaipaa junttilandiaan.

Töölöstä ei uskalleta muuttaa Viikkiin, ihan liian kaukana. Ap on todella oikeassa, moni kaupunkilainen ei uskalla muuttaa edes viereiseen kaupunginosaan saati toiselle puolen kaupunkia.

Olen asunut ulkomailla ja Suomen sisällä kaukana synnyinseudustani. Viihdyn kaikkialla.

Miksi palasin takaisin?

Niin pohjaton ikävä kotimaatani, olisiko se nimenomaan synnyinseutuni luontoa? Tätä olen miettinyt, koska Suomessa koen kaikkialla, myös synnyinseudullani henkistä vierautta.

Tämä on ihmetyttänyt minuakin. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta jonka vieressä on pieni kaupunki mikä on nähnyt parhaat päivänsä Neuvostoliiton aikoihin ja sen jälkeen on tehnyt hidasta kuolemaa.

Monet peruskouluajan luokkakavereista, tutuista ja naapureista on jäänyt tuonne asumaan ja nekin jotka kävivät opiskelemassa toisaalta muuttivat takaisin valmistuttuaan. Ymmärrän etteivät kaikki halua pois kotipaikkakunnaltaan ja jotkut paikkakunnat ovat oikeasti viehättäviä ja viihtyisiä mutta että suurienemmistö jäi tuonne suomen persläpeen on minusta vain käsittämätöntä. Ei voi ymmärtää. Eihän siellä nykyään ole kuin pari juottolaa, prisma ja yksi toiminnassa oleva tehdas. Ja tietty työkkäri millä menee lujaa kun puolet väestöstä on työttömiä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on ihmetyttänyt minuakin. Olen kotoisin pieneltä paikkakunnalta jonka vieressä on pieni kaupunki mikä on nähnyt parhaat päivänsä Neuvostoliiton aikoihin ja sen jälkeen on tehnyt hidasta kuolemaa.

Monet peruskouluajan luokkakavereista, tutuista ja naapureista on jäänyt tuonne asumaan ja nekin jotka kävivät opiskelemassa toisaalta muuttivat takaisin valmistuttuaan. Ymmärrän etteivät kaikki halua pois kotipaikkakunnaltaan ja jotkut paikkakunnat ovat oikeasti viehättäviä ja viihtyisiä mutta että suurienemmistö jäi tuonne suomen persläpeen on minusta vain käsittämätöntä. Ei voi ymmärtää. Eihän siellä nykyään ole kuin pari juottolaa, prisma ja yksi toiminnassa oleva tehdas. Ja tietty työkkäri millä menee lujaa kun puolet väestöstä on työttömiä.

Sinne jäävät ihmiset arvostavat elämässä erilaisia asioita kuin sinä?

Pikkusiskoni kävi muutaman vuoden etelässä asumassa ja on nyt niin sivistynyt maailman kansalainen 😂😂 Armollisesti kertoo meille junteille miten emme tiedä elämästä mitään

Se, että ihmiset ovat esimerkiksi eri maissa hieman eri näköisiä, kertoo siitä, että emme ole koskaan tykänneet mielellämme lähteä kotiseuduiltamme, vaan olemme eläneet ja pariutuneet syntymäseuduillamme. 

Ei-traumaattinen lapsuus ja hyvä laaja tukiverkko. Joidenkin kohdalla tosin päinvastoin, niin huonoksi lytätty itsetunto että rohkeus lähteä ja kokeilla omia siipiään puuttuu täysin.

Opiskelu, työllistyminen ja ihmissuhteet ratkaisevat monen kohdalla asuinpaikan eikä ulkopuolinen voi tietää ja arvioida toisten tekemien ratkaisujen perusteita.

Siitä huolimatta minua säälittävät ihmiset, jotka ovat asuneet koko ikänsä Helsingissä ja kuvittelevat, että se on jotain erityisen hienoa eikä muualla Suomessa voi kuvitellakaan asuvansa, kun itse asun täällä vain työpaikan takia.