Perinteitä kammoava nainen vastaa kysymyksiin

ja läheisesi ajattelevat perinnevastaisuudestasi? Saatko kuitenkin kutsuja esim. kirkkohäihin? Menetkö?

ja läheisesi ajattelevat perinnevastaisuudestasi? Saatko kuitenkin kutsuja esim. kirkkohäihin? Menetkö?

Eivät juuri mitään. Ainakin "oman puolen" lähisuku tuntuu olevan samoilla linjoilla. Kaverit kutsuvat kyllä häihinsä ja usein niihin osallistunkin (menen jopa kirkkoon). Mutta täytyy tunnustaa, että jos kaveri ei ole kovin läheinen ja häät jossakin korvessa niin jätän menemättä.

Tosin vietämme lasten takia joulua ja synttäreitä.

Inhoan perinteitä ja haluan uida vastavirtaan. Onko kysyttävää?

Antaisitko esimerkkejä perinteistä, joita inhoat.

Ja miten inho ilmenee?

Inhoatko myös sitä, jos muut noudattavat noita? Vaikuttaako se, noudattavatko muut niitä harkitusti tai sen takia, kun niin on vaan tapana tehdä?

Ei ole lapsia, joulu menee siinä missä muutkin viikonloput eli oleillessa.

eikö perinteet kuitenkin jossain muodossa tulisi säilyttää

Minäkin olen tosi paljon inhonnut perinteitä. Mutta iän myötä, pikkuhiljaa, aloin muuttumaan. Nyt olen 41 v ja huomaan tykkääväni perinteistä! Ties millainen konservatiivi minusta vielä kehittyy :-).

Antaisitko esimerkkejä perinteistä, joita inhoat. Ja miten inho ilmenee? Inhoatko myös sitä, jos muut noudattavat noita? Vaikuttaako se, noudattavatko muut niitä harkitusti tai sen takia, kun niin on vaan tapana tehdä?

No täällä jo tulikin tuo joulu, sitten on tietenkin häät ja muut "pakolliset" juhlat, avioliitto, omakotitalo, ydinperhe, nais- ja miesvaltaiset alat jne. Inho ilmenee siten, etten voisi kuvitellakaan tekeväni näitä juttuja itse. Ja kyllä, inhoan juurikin sitä että ihmiset noudattavat perinteitä vain siksi kun niin on tapana tehdä. Juuri siitä koko homma kiikastaa.

Olen pikkaisen päälle kolmekymmentä. Saa nähdä, muutunko iän myötä. Tuskin.

eikö perinteet kuitenkin jossain muodossa tulisi säilyttää

En näe perinteissä oikeastaan mitään säilyttämisen arvoista. Ovat jäänteitä menneestä maailmasta, joille on ehkä joskus kiva nausreskella mutta niiden noudattamisessa en omallakohdallani näe mitään syytä.

Ap, en usko, että pystyt pyörää keksimään uudestaan. Teet asioita toisin kuin omat vanhempasi - mutta todennäköisesti samalla lailla, kuin jossain toisessa perheessä on aina tehty. Seuraat siis toisen "perheen" perinteitä (jota siis et välttämättä tunne), et oman perheesi perinnettä. Mitä merkitystä sillä on, seuraatko oman kulttuurisi perinnettä vai toisen kulttuurin perinnettä...? Perinne kuin perinne. Koko hiton elämä on pelkkää perinnettä!



Toisekseen, historia on sinussa itsessäsi etkä pääse taustaasi pakoon, vaikka juoksisit sata lasissa. Mitä siis `yrität paeta?

eikö perinteet kuitenkin jossain muodossa tulisi säilyttää

En näe perinteissä oikeastaan mitään säilyttämisen arvoista. Ovat jäänteitä menneestä maailmasta, joille on ehkä joskus kiva nausreskella mutta niiden noudattamisessa en omallakohdallani näe mitään syytä.

pikkujoulut, uusi vuosi, juhannus, kännäys, saunominen, lounasaika, päivällisaika, töissä käynti, asunnon osto, ...

Kyllä ihan jokaisella on oma valinta tehdä näitä juttuja tai olla tekemättä. Itse ainakin otan noista perinteistä ne omat jutut ja teen elämästäni itseni näköisen. Ei kai kukaan noita tee siksi, että olisi pakko.

Ap, en usko, että pystyt pyörää keksimään uudestaan. Teet asioita toisin kuin omat vanhempasi - mutta todennäköisesti samalla lailla, kuin jossain toisessa perheessä on aina tehty. Seuraat siis toisen "perheen" perinteitä (jota siis et välttämättä tunne), et oman perheesi perinnettä. Mitä merkitystä sillä on, seuraatko oman kulttuurisi perinnettä vai toisen kulttuurin perinnettä...? Perinne kuin perinne. Koko hiton elämä on pelkkää perinnettä! Toisekseen, historia on sinussa itsessäsi etkä pääse taustaasi pakoon, vaikka juoksisit sata lasissa. Mitä siis `yrität paeta?

Eli perinteillä tarkoitan näitä suomalaisessa yhteiskunnassa vallallaan olevia itsestäänselvyyksiä, joita kaikki tuntuvat noudattavan koska niin on tapana. Esimerkiksi Tonga-saarten perinteistä en tiedä mitään, mutta ajatus siitä että siellä tehdään asiat tietyllä tavalla koska niin on aina tehty ei vaikuta yhtään sen houkuttelevammalta. Ja koska maailmassa on 6 miljardia ihmistä, niin aika varmasti tietyt toimintatapani ovat tuttuja myös muille. En sentään ole mikään penttilinkola.

Ja mitä tuohon historia-kommenttiin tulee, niin sanoisin että en elä elämääni siten, että pyrkisin toistamaan historiaa. Eli historia edustaa minulle menneisyyttä, ei nykypäivää.

Kysyn siksi, etta minulla on aiti joka on samanlainen kuin ap, ja minulle on jaanyt kuva, etta se "vastarannankiiskeys" on joskus aiheuttanut hanelle sen, etta han ei ole tullut tehneeksi edes joitain sellaisia asioita, jotka olisivat voineet olla _hanelle itselleen_ mukavia ja positiivisia. Siis koska ei voi KOSKAAN tehda niinkuin "muut" aiheuttaa sen ettei voi tehda edes niita asioita joista voisi itsekin nauttia. Itse ajattelen, etta mikaan pakko ei ole tehda kuin muut, mutta toisaalta se, etta muutkin tekevat jotain, ei myoskaan ole mikaan syy jattaa tekematta asioita jotka itsesta tuntuvat hyvalta.

pikkujoulut, uusi vuosi, juhannus, kännäys, saunominen, lounasaika, päivällisaika, töissä käynti, asunnon osto, ...

Synttäreitä en ole viettänyt enää aikuisiällä. Lapsena toki pidin syntymäpäivistä.

Pikkujoulut: olen viimeksi ollut pikkujouluissa vuonna 2004 kun uuden työyhteisön sosiaalisesta paineesta (kyllä, minäkin joskus murrun!). Sen jälkeen en ole pikkujouluihin osallistunut, vaikka joka vuosi toki kutsutaan.

Uusi vuosi: vietän yleensä kotona tai ystävien parissa, aivan kuten muutkin viikonloput. En pukeudu, en vala tinaa, en paukuttele raketteja.

Juhannus: kotona kaupungissa.

Kännäys: juon alkoholia, mutta en humalahakuisesti.

Saunominen: en ole koskaan asunut asunnossa, jossa olisi sauna. En edes muista, koska olen viimeksi käynyt saunassa. Taisi olla huhtikuussa 2008.

Lounasaika: vaihtelee ja on yleensä klo 15 jälkeen tai ei ollenkaan.

Päivällisaika: syön illalla mitä milloinkin, yleensä vasta klo 20 jälkeen.

Töissä käynti: kyllä, käyn töissä koska joudun elättämään itseni.

Asunnon osto: ostin asunnon, koska en löytänyt mieleistäni vuokramarkkinoilta.

elä siten, että pyrkii toistamaan historiaa. Historia vain on meissä. Esim. Jos olet ateisti ja ajattelet, ettet halua olla misään muodossa tekemisissä kristinuskon kanssa, mutta kah - olet tässä kristinuskon yhteiskunnassa ja kristinusko on siksi tehnyt sinusta sellaisen kuin olet. Et toimi kuten hidu, vaan kuten kristitty.

Ap, en usko, että pystyt pyörää keksimään uudestaan. Teet asioita toisin kuin omat vanhempasi - mutta todennäköisesti samalla lailla, kuin jossain toisessa perheessä on aina tehty. Seuraat siis toisen "perheen" perinteitä (jota siis et välttämättä tunne), et oman perheesi perinnettä. Mitä merkitystä sillä on, seuraatko oman kulttuurisi perinnettä vai toisen kulttuurin perinnettä...? Perinne kuin perinne. Koko hiton elämä on pelkkää perinnettä! Toisekseen, historia on sinussa itsessäsi etkä pääse taustaasi pakoon, vaikka juoksisit sata lasissa. Mitä siis `yrität paeta?

Eli perinteillä tarkoitan näitä suomalaisessa yhteiskunnassa vallallaan olevia itsestäänselvyyksiä, joita kaikki tuntuvat noudattavan koska niin on tapana. Esimerkiksi Tonga-saarten perinteistä en tiedä mitään, mutta ajatus siitä että siellä tehdään asiat tietyllä tavalla koska niin on aina tehty ei vaikuta yhtään sen houkuttelevammalta. Ja koska maailmassa on 6 miljardia ihmistä, niin aika varmasti tietyt toimintatapani ovat tuttuja myös muille. En sentään ole mikään penttilinkola. Ja mitä tuohon historia-kommenttiin tulee, niin sanoisin että en elä elämääni siten, että pyrkisin toistamaan historiaa. Eli historia edustaa minulle menneisyyttä, ei nykypäivää.

Kysyn siksi, etta minulla on aiti joka on samanlainen kuin ap, ja minulle on jaanyt kuva, etta se "vastarannankiiskeys" on joskus aiheuttanut hanelle sen, etta han ei ole tullut tehneeksi edes joitain sellaisia asioita, jotka olisivat voineet olla _hanelle itselleen_ mukavia ja positiivisia. Siis koska ei voi KOSKAAN tehda niinkuin "muut" aiheuttaa sen ettei voi tehda edes niita asioita joista voisi itsekin nauttia. Itse ajattelen, etta mikaan pakko ei ole tehda kuin muut, mutta toisaalta se, etta muutkin tekevat jotain, ei myoskaan ole mikaan syy jattaa tekematta asioita jotka itsesta tuntuvat hyvalta.

No tähän mennessä en ole kokenut rajoituksia. Joissakin asioissa joustan eli pidän esimerkiksi suomalaisesta muotoilusta, vaikka senkin voisi perinteisiin luetella. Lähinnä inhoni kohdostuu tapohin elää tietyllä tavalla.

Et toimi kuten hidu, vaan kuten kristitty.

Toki yhteiskuntamme asettaa tietyt reunaehdot, jonka mukaan mennään. Esimerkiksi lainsäädäntö rajoittaa ihmisen toimintaa varsin tehokkaasti. Mutta en sanoisi toimivani kuten kristitty, sillä uskon että monet "tavat" (kuten esimerkiksi se, etten voisi koskaa riistää kenenkään toisen ihmisen henkeä) kuuluvat ihmisluontoon ja sitä en voi kumota. Kaikki tietenkin nyt riippuu siitä, miten perinne määritellään. Jos perinteellä tarkoitetaan sitä että pukeudutaan vaatteisiin, nukutaan pääsääntöisesti yöllä, käydään koulussa/töissä ja eletään laumassa, niin juu - olen perinteinen.

Itse kuitenkin miellän perinteen vähän suppeammaksi, eli juurikin näihin suomalaisiin kulttuurihistoriaan ja tapakäyttäytymiseen pohjautuviin juttuihin joista täälläkin on ollut puhetta.

Olen ap:n kanssa samaa mieltä siitä, että on kurjaa, jos joku tuntee ahdistusta siitä, että pitää täyttää jotain (turhia) normeja. Tai ympäristö painostaa aktiivisesti tai passiivisesti tekemään asoita vain siksi, että niin pitää tehdä.



Mutta on noissa perinteissä joku pointtikin takana. Se farmariauto ON kätevä, jos niitä lapsia on enemmän kun 2 ja autoa käytetään esim. lomilla tai harrastusten takia pitää kuljettaa tavaraa. Ja kultainen noutaja on kiva rotu ;)



Ja kuten ap itsekin sanoi, omistusasunnon hankkimisessa on järkeä aika monessa elämänvaiheessaa.



Tämä kuulostaa siltä, että "1000000000 kärpästä ei voi olla väärässä: paska on hyvää" -argumentilta, mutta ei se individualismi aina ole tae siitä, että valinta on fiksuin ;)