Haluaisin seurustella miespuolisen psykiatrin kanssa
Olen itse mt-potilas ja enkä saa mielestä ajatusta omasta miehestä, joka olisi ammatiltaan psykiatri. Olisikohan hän ihanan turvallinen, ohjaileva ja syvällinen? Lukisiko hän minua kuin avointa kirjaa, tietäisi mieleni salat ja pitäisi minusta huolta? Mistä löytäisin omaksi mieheksi psykiatrin? Millaisia psykiatrit ovat seurustelusuhteissa?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin, olen mies… mutta aivan ihana fetissi olisi.
Siis olet mies ja haaveilet miespuolisesta psykiatrista? Onko ap nainen?
Olen kyllä nainen, alle 30-vuotias.
Ap
Miespsykiatrit ovat ihan tavallisia miehiä vapaa-ajalla. Tuskin jaksat oll työtuolissa kotona.
Olisiko sen pakko olla psykiatri, vai käviskö nää speksit täyttävä henkilö?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko sen pakko olla psykiatri, vai käviskö nää speksit täyttävä henkilö?
Ei oo pakko jos on muuten tuollainen :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Puusauna vai sähkösauna?
Tykkään kummastakin. Saunominen on ihanaa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Suosikki asmr-äänet?
Sateenropina, vanhan kirjaston äänet (natiseva puulattia ja kahisevat kirjan sivut), sekä kaukainen ukkonen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Parhaat videopelit?
Mä en saanut pelikonsoleita nuorena, niin olen elämäni aikana kokeillut tasan kolmea peliä, simsiä, crashia ja Harry Potteria. En siis ole kovin hyvä videopelaaja, mutta kiinnostaa aina uuden oppiminen.
Ap
Miksi alapeukut? Psykiatrit lukee naisia ihan eri tavalla kuin tavan tallaajat.
Hyh, mä en haluaisi. Pari psykiatria tunnen ja ovat työhönsä leipääntyneitä ja valittavat aina potilaista. Välillä käy ihan sääliksi potilaat, jotka kuvittelevat että psykiatri oikeasti kunnioittaisi tai välittäisi heistä tai heidän toipumisestaan.
Vierailija kirjoitti:
Miksi alapeukut? Psykiatrit lukee naisia ihan eri tavalla kuin tavan tallaajat.
Ei lue, kyllä monta asiaa pitää rautalangasta vääntää.
terv kokenut
Seurustelin kuuluisan psykiatrin kanssa jokusen kuukauden. Tyyppi luennoi ja on kirjoittanut lukuisia self help -opuksia. Miehen oma elämä olikin sitten ihan sekaisin. Toinen lapsista suorastaan vihasi isäänsä. Ja kyseinen pappa halveksui omia sisaruksiaan ja deittaili 30v nuorempia naisia. Itsellä ainakin meni usko koko koulukuntaan!
Jatkan vielä että erikoistumisalaksi valitaan psykiatria usein siksi että se on satavarmasti työllistävä ja "helppo" ala erikoistua, erikoistumispaikoista ei tarvitse kilpailla, ei tarvitse huippuarvosanoja tai näyttöjä kuten suositummilla aloilla (esim. kirurgia). Hyvin harva valitsee psykiatrian saati lääkiksen auttamisen halusta.
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä että erikoistumisalaksi valitaan psykiatria usein siksi että se on satavarmasti työllistävä ja "helppo" ala erikoistua, erikoistumispaikoista ei tarvitse kilpailla, ei tarvitse huippuarvosanoja tai näyttöjä kuten suositummilla aloilla (esim. kirurgia). Hyvin harva valitsee psykiatrian saati lääkiksen auttamisen halusta.
Olen kuvitellut, että työttömiä psykiatreja on aivan liikaa ja kilpailua työmarkkinoilla. Psykiatria on aina kiinnostanut minua, varmaan siksi, että itsekin sairastan mielen sairauksia. Luulin vain ettei kannata opiskella sinne suuntaan, jos ei työllisty.
Ovatko miespsykiatrit dominoivia?
Vierailija kirjoitti:
Jatkan vielä että erikoistumisalaksi valitaan psykiatria usein siksi että se on satavarmasti työllistävä ja "helppo" ala erikoistua, erikoistumispaikoista ei tarvitse kilpailla, ei tarvitse huippuarvosanoja tai näyttöjä kuten suositummilla aloilla (esim. kirurgia). Hyvin harva valitsee psykiatrian saati lääkiksen auttamisen halusta.
Tällä hetkellä psykiatreista on pulaa ja erikoistuminen ei kiinnosta. Mutta on ollut aikoja, että koulutuspaikkoja jonotettiinkin. Kuinka niin "helppo" ala erikoistua, en ole samaa mieltä? Tietysti paljon rahakkaampia erikoistumisaloja ovat alat, jossa potilaita voi olla tunnissa 3-4.
Psykiatrilla voi olla vain yksi potilas tunnissa.
Minäkin, olen mies… mutta aivan ihana fetissi olisi.