ero ja lapsen vuoroasuminen, kokemuksia?

Kyllä minä odotan omalla viikollani niitä lapsia, ja sitoutuminen ei kärsi mitenkään.



Tämä on taas tätä "lapset tarvitsevat vain äitiään" -paskapuhetta.

vaatii kyllä vanhempien hyviä välejä ja aika lähekkäistä asumista

että ihan samat sängyt ja muut joutuu ostamaan, vaikka lapsi olisi vaan jokatoinen viikonloppu toisella vanhemmallaan

Moniko suostuu edes ajattelemaan? Eli lapset asuvat kotonaan, kaikki harrastukset, kouluasiat, kaverit ym. säilyvät koko ajan samoina. Äiti ja isä vuorottelevat kotiasumisessa, väliviikot asuvat sitten kakkosasunnossa. Lapsilta odotetaan kykyä jatkuvaan seilaamiseen mutta moni vanhempi kyllä pistäisi jo heti ajatuksissaan tälle stopin, ei kertakaikkiaan voisi tulla kyseeseenkään. Miksi ei?

Miksi lapsen pitäisi jaksaa?

joka erosi kun lapsi oli 2-vuotias. Nyt on yli 20.



Vanhemmat asuivat saman kadun varrella, kummallakaan ei uutta kumppania, lapsen asiat hoidettiin yhdessä ja sovussa.



Samaten tunnen toisen perheen, jossa lapset yli 10, kun ero tuli. Siinäkään kumpikaan vanhempi ei asu uuden kumppanin kanssa. Ja asuvat ihan lähekkäin. Ja vaikka riitoja on ollutkin, lasten asioista on aina sovittu.

Kotia ei ole jos seilaa koko ajan edestakaisin.



Itse menisin ainakin ihan sekaisin jos pitäisi asua viikko siellä ja viikko täällä. Miten käy ystävien yms. Jää monesta paitsi.



Ei ei ei ja ei!

Lapsilla on kaksi kotia, ja kun asiantila on heille normaali, siinä ei ole mitään omituista, ellei joku kaltaisesi ala heille päivitellä, miten kauheaa se "seilaaminen" ja "juurettomuus" on.

Aivan samalla tavalla lapset ovat "juurettomia" koska seilaavat jatkuvasti päivähoidossa, tuossa irrallisten ihmisten luomislaitoksessa, tai mummolassa hoidossa.

Kotia ei ole jos seilaa koko ajan edestakaisin.

Itse menisin ainakin ihan sekaisin jos pitäisi asua viikko siellä ja viikko täällä. Miten käy ystävien yms. Jää monesta paitsi.

Ei ei ei ja ei!

elää vakituisesti isänsä kanssa kuin äitinsä. Kunhan olisi yksi vakituinen koti.

Kyllä minä odotan omalla viikollani niitä lapsia, ja sitoutuminen ei kärsi mitenkään.

Tämä on taas tätä "lapset tarvitsevat vain äitiään" -paskapuhetta.

hyvin sujui. Jos vielä tulisi ero ehdottomasti olis taas sama systeemi.

Oletteko huomannut että yleensä kaikki ketä tätä asiaa kritsoi ovat näitä sivusta seuranneita. ne ketkä ovat asiaa oikeesti tehneet kokevat(myös lapset) että hyvin sujuu.

Tietty ei sovi kaikille mutta niille keille sopii on hyvä ratkaisu.

itseasiassa lapsella oli 3 kotia tuolloin koska itse kutsui mummun ja pappansa kotia myös kodikseen. Hänen mielestään oli hienoa kun hänellä oli 3 kotia:) Tohkeissaan siitä aina kaikille selitti.

panee miettimään onko tälläinen ihminen kelvollinen minkäänlaiseen lapsenkasvattamiseen.

Jos vastaus on ei, niin älä laita lastakaan siihen rumbaan. Tai hankkikaa yksiö ja lapsi asuu koko ajan yhdessä paikassa ja vanhemmat muuttavat sinne yksiöön vuoroviikoin.

Moniko suostuu edes ajattelemaan? Eli lapset asuvat kotonaan, kaikki harrastukset, kouluasiat, kaverit ym. säilyvät koko ajan samoina. Äiti ja isä vuorottelevat kotiasumisessa, väliviikot asuvat sitten kakkosasunnossa. Lapsilta odotetaan kykyä jatkuvaan seilaamiseen mutta moni vanhempi kyllä pistäisi jo heti ajatuksissaan tälle stopin, ei kertakaikkiaan voisi tulla kyseeseenkään. Miksi ei?

Lapset pistetään liian koville ja kärsimään!

vanhemmat ei halua nähdä omia virheitään. Puolustetaan omaa vapaata viikkoa kynsin hampain ja halutaan nähdä vaikka väkisin, että lapsi tykkää systeemistä.

Lapsihan on aina lojaali vanhemmilleen ja pelkää hylkäämistä, joten ei taatusti uskalla sanoa, että kärsii. Kun äiti kysyy, että onko kaikki hyvin, lapsi kehuu, että juuh, ihanaa kun on 2 tai 3 kotia ja viidet isovanhemmat ja monta äiti-ja isäpuolta. Jos menee sanomaan toisin niin alkaa äidin otsa rypistyä ja huokailu, että onpas lapsesta vaivaa.

hyvin sujui. Jos vielä tulisi ero ehdottomasti olis taas sama systeemi.

Oletteko huomannut että yleensä kaikki ketä tätä asiaa kritsoi ovat näitä sivusta seuranneita. ne ketkä ovat asiaa oikeesti tehneet kokevat(myös lapset) että hyvin sujuu.

Tietty ei sovi kaikille mutta niille keille sopii on hyvä ratkaisu.

Varmaan riitaisat vanhemmat, jotka haluavat puolittaa jopa lapsensa.



Antakaa lapsillenne turvallinen koti.



Etävanhempi voi tavata lapsiaan muutenkin riittävästi.

Kummassikin kodissa täytyy olla omat huoneet ja tavarat.

Yleensä vanhemmat on hyvissä väleissä ja asuvat todella lähekkäin toisiaan.

Voi siis toimia, koska tiedän pari perhettä jolla toimii tosi hyvin ja lapset kokevat, että heillä on kaksi kotia.

Kaveritkin pysyy matkassa, jos vanhemmat asuvat aivan lähekkäin.

Vuoroviikko systeemi on yleensä vanhemmilla, jotka tulevat hyvin toimeen keskenään.

Eivätkä todellakaan riitele.

ainakaan me tehty, mistä sellaisen olet edes saanut päähäsi? Meillä mies halusi myös viettää lasten kanssa enemmän aikaa, kun esim. se joka toinen vkl.

Itselläsi taitaa tuosta vapaa-ajasta olla puutetta?

vanhemmat ei halua nähdä omia virheitään. Puolustetaan omaa vapaata viikkoa kynsin hampain ja halutaan nähdä vaikka väkisin, että lapsi tykkää systeemistä.

Lapsihan on aina lojaali vanhemmilleen ja pelkää hylkäämistä, joten ei taatusti uskalla sanoa, että kärsii. Kun äiti kysyy, että onko kaikki hyvin, lapsi kehuu, että juuh, ihanaa kun on 2 tai 3 kotia ja viidet isovanhemmat ja monta äiti-ja isäpuolta. Jos menee sanomaan toisin niin alkaa äidin otsa rypistyä ja huokailu, että onpas lapsesta vaivaa.

hyvin sujui. Jos vielä tulisi ero ehdottomasti olis taas sama systeemi.

Oletteko huomannut että yleensä kaikki ketä tätä asiaa kritsoi ovat näitä sivusta seuranneita. ne ketkä ovat asiaa oikeesti tehneet kokevat(myös lapset) että hyvin sujuu.

Tietty ei sovi kaikille mutta niille keille sopii on hyvä ratkaisu.

niillä, joilla ei ole asiasta kokemusta.



Tuo "olisitko itse valmis muuttamaan joka viikko" on täysin kestämätön argumentti. Eihän se lapsi mihinkään muuta. Hänhän menee vain nukkumaan eri paikkaan, rakkaan ihmisen luokse.



Siellä ovat edelleen omat tavarat, leikit ja kaverit.