Lue keskustelun säännöt.
Vaihdoin maisterin työstä paikallisbussikuskiksi ja olen tyytyväinen
28.12.2021 |
Ajan keskikokoisessa kaupungissa. En väitä, että työni on mitenkään ylevää tai palkitsevaa, mutta helppoa se on. Kaupungin pienuuden vuoksi öisinkään ei joudu tekemään työtä kuin harvoin.
Työhön ei huvita aina lähteä, mutta toisaalta koskaan ei ole enää sellaista oloa, että pää tuntuu hajoavan stressistä. Ennen vuoroa voi pistää vähän vastaan, mutta kun pääsee ajamaan, niin äkkiä mieli rauhoittuu ja sen jälkeen on helppoa.
Merkittävin muutos entiseen verrattuna on se, että vapaa-aika tuntuu taas vapaa-ajalta. Kun ennen jaksoin työn jälkeen katsoa aivotonta tositeeveetä, nyt jaksan käydä kursseilla ja esimerkiksi opiskella kieliä.
Elämästä ei tullut paratiisia, mutta stressin katoamisen myötä elämänlaatu kokonaisuudessaan koheni selvästi.
Palkka laski, mutta vaikutusta elämän käytäntöön sillä ei ole ollut. Toki esimerkiksi asuntolaina on jo maksettu.
Kommentit (15)
Mikä on "maisterin työ"?
Terv. Työssäkäyvä maisteri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mikä on "maisterin työ"?"
Mulla se oli valtion virkamies, hallinnollisia tehtäviä, jonkin verran alaisia.
Meillä ei ole vuoronaikaisia taukoja. Jos olisi, en jatkaisi työssä.
Mua myös kiinnostaa tämä maisterin työ. Selitä.
Sama kokemus tuosta stressistä. Itse jäin masennuksen vuoksi pitkälle sairauslomalle. Kun stressi katosi, elämään tuli valo, avara vapaus. Kun palasin töihin, stressi taas palasi. Olen jälleen sairauslomalla.
Meneillään on uudelleenkouluttautumisen suunnittelu johonkin vähemmän stressaavaan hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama kokemus tuosta stressistä. Itse jäin masennuksen vuoksi pitkälle sairauslomalle. Kun stressi katosi, elämään tuli valo, avara vapaus. Kun palasin töihin, stressi taas palasi. Olen jälleen sairauslomalla.
Meneillään on uudelleenkouluttautumisen suunnittelu johonkin vähemmän stressaavaan hommaan.
Minulla se ei mennyt noin pitkälle, mutta jouduin syömään Venlafaxinia, masennuslääkettä. Siitä sitten ymmärsin, että eihän työ voi olla sellaista, ettei siitä selviä kuin lääkkeen avulla.
Lähes kaikki bussikuskit ainakin täällä päin vaikuttaa aika v**tuuntuneilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki bussikuskit ainakin täällä päin vaikuttaa aika v**tuuntuneilta.
Voivathan he ollakin. Yleensäkin moni duunari vaikuttaa vttuuntuneelta, mutta lieneekö heillä vertailukohtaa siihen, millaista on henkisesti kuormittava työ. Eiväthän duunarihommat välttämättä sisällöllisesti hehkeitä ole, mutta niiden etu on stressin puuttuminen. Teet mitä käsketään ja sitten olet vapaa. Ei tarvitse tehdä työtä iltoja ja viikonloppuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki bussikuskit ainakin täällä päin vaikuttaa aika v**tuuntuneilta.
Voivathan he ollakin. Yleensäkin moni duunari vaikuttaa vttuuntuneelta, mutta lieneekö heillä vertailukohtaa siihen, millaista on henkisesti kuormittava työ.
Tämä. Olen tehnyt elämässäni paljon työtä, joka on vi*tuttanut ja aiheuttanut aggressiota ja esimerkiksi tarpeen puhua pomoista pahaa. Tällainen vi*tutus ei ole kuitenkaan mitään sen rinnalla, kun pää rupeaa oikeasti hajoamaan. Kun yhtäkkiä tajuaa, että tästä minä en enää selviä. Kun sunnuntai-iltana vetää viinaa ihan vain siksi, että pääsisi maanantaita pakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä tein toisinpäin ja aloin opiskelemaan. Nyt valmistuin ja oman alan asiantuntijatöissä. Tuossa ammatissa opin vihaamaan ihmisiä. Mitään muuta ihmisryhmää en vihaa niin paljon kuin yli 50-vuotiaat naiset. Mikään muu ihmisryhmä ei ole yhtä rasittava. Nyt elämä hymyilee, kun saa tehdä yksin etänä vaativaa asiantuntijatyötä.
Mikäs bussikuskilla. Pääsee ajamaan isoa autoa ja kaupunki maksaa polttoaineet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin mietin, että millainen on maisterin työ?
Olin joskus myös bussikuskina, nyt toisenlaisessa kuljetustyössä. Tykkään tästä enemmän, kun ei ole niitä asiakkaita kyydissä. Riittäisi kyllä älykkyys korkeammallekin, mutta en vaan halua. Työkseni tykkään liikkua, hajoaisin johonkin toimistoon kuukaudessa. Ja vapaalla ei tarvitse töitä ajatella, voi käyttää senkin ajan mielekkäämmin. Ihan jossain kevyissä harrastuksissa tai itseään sivistäen. Ja en vaan koe kuuluvani akateemiseen maailmaan, luonne on erilainen. Vaikka tottakai sielläkin on erilaisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähes kaikki bussikuskit ainakin täällä päin vaikuttaa aika v**tuuntuneilta.
Voivathan he ollakin. Yleensäkin moni duunari vaikuttaa vttuuntuneelta, mutta lieneekö heillä vertailukohtaa siihen, millaista on henkisesti kuormittava työ. Eiväthän duunarihommat välttämättä sisällöllisesti hehkeitä ole, mutta niiden etu on stressin puuttuminen. Teet mitä käsketään ja sitten olet vapaa. Ei tarvitse tehdä työtä iltoja ja viikonloppuja.
Tämä, Itsekin tein tilapäisesti fyysistä duunarityötä kun jäin työttömäksi istumatyöstä. Duunari tulee töihin, tekee hommansa ja kun työaika päättyy, hanskat ripustetaan naulaan ja duunari lähtee viettämään vapaa-aikaa, En sano etteikö duunarilla olisi omia työhön liittyviä päänsärkyjä mutta minusta se oli ihanan vapauttavaa. Omassa työssä illat meni koneella halusi tai ei ja lomillakin sai tehdä sitä ihanaa maisteristyötä. Ihmettelijöille sanon vaa, että jos työnsä meinaa pitää niin sitä joustaa. Vaikka oman terveytensä kustannuksella. Palkkioksi työnantaja lakkauttaa toiminnot Suomessa ja antaa kenkää kaikille, tasapuolisesti XD
Mikä on "maisterin työ"?
Mun kaveri oli bussikuski ja siirtyi pois alalta, koska se jätti tosi vähän vapaa-aikaa. Työpäivään sisältyi välillä pitkiäkin palkattomia taukoja.