Olen laiska ottamaan valokuvia
Minulla ei ole itsestäni yhtään valokuvaa peruskoulun jälkeen. Miehestäni viimeiset valokuvat on ammattikoulusta. Havahduin tänään siihen, etten ole ottanu meidän lapsesta juuri yhtään kuvaa. Ne harvat on jossain entisen kännykän uumenissa.
Ei varmaan ole vaikea arvata, ettei meidän lapsuudenperheessä ollut tapana kuvailla. Mietin vain, että harmittaako lasta, ettei hänestä ole juurikaan kuvia vastasyntyneenä? Yritän nyt jostain kaivella ne harvat, mutta en ole varma, löydänkö niitä mistään. Itseäni ei ole juurikaan harmittanut omien lapsuudenkuvien puute. Toki olisi kiva ollut niitä nähdä.
Kokemuksia olisi kiva kuulla. Olisitteko/oletteko katkeria lapseni tilanteessa?
Kommentit (2)
otan 6000-7000 kuvaa keväästä syksyyn vuosittain, talvella vähemmän, varsinkin jos vaan sataa vettä kokoajan.Nyt jos olisi lumi maassa pidempään, niin varmaan muutama sata tulisi otettua.Ulkona kuvaan etu päässä pihaa, ja tietysti kissaamme ....en niinkään ihmisiä.
Paperikuviksi ne teetän ja kansioihin liimaan. Tilaan aina niitä suuria kansioita 15 kpl kerralla.
Minä olen se, joka ottaa aina muista kuvia. Minusta ei ole kuin muutama kuva. Ei tuo haittaa, koska näytän kuvissa ihan hirveältä, olen ylipainoinen.
Lapsista olen kyllä ottanut kuvia. Ovat helppoja kohteita.