ei ole viitettä siitä, että koronavirus olisi hyvin vaarallinen lapsille, toteaa Hanna Nohynek.
Koronatoimet koskettavat nyt yhä pienempiä lapsia.
"Tällä hetkellä ei ole viitettä siitä, että koronavirus olisi hyvin vaarallinen lapsille, toteaa
Hanna Nohynek.
Jo pelkästään ajatellen sitä, miten vaaraton koronavirus on lapsille;
tutkimusten ja kokemuksen mukaan lasten riski sairastua koronavirukseen on pienempi kuin jokavuotiseen kausi-influessaan, ovat lapsiin koulupäivän aikana kohdistuvat
koronatoimet ylimitoitettuja.
Valtioneuvoston selvityksessä kasvosuojusten käytöstä COVID-19-epidemian leviämisen
ehkäisyssä (29.5.20) todetaan näin: "Tutkimusnäytön perusteella kasvosuojusten käytön
vaikutus hengitysinfektioiden leviämisessä on vähäinen tai olematon." Se, että puemme
maskit lapsille, joiden aivot ovat vielä kehittymässä, ei ole ainoastaan hyödytöntä, mutta sen sijaan vahingollista.
Lapset voivat olla valmiiksi ylikuormitettuja hälyisen koulupäivän jälkeen, ja kuormitusta lisäävä kasvosuojuksen käyttö on omiaan lisäämään uupumusta, heikentämään unenlaatua ja immuunipuolustusta altistaen sairastumisille. Maskit vähentävät luonnollisesti hengitetyn ilman happea ja lisäävät sen hiilidioksidia. Tästä seuraa monelle terveydellisiä haasteita: päänsärkyä, hengenahdistusta, kognitiivisen suorituskyvyn heikkenemistä, kroonista stressiä, masennusta ja ahdistuneisuutta.
Myös turvallisen kanssakäymisen, luonnollisen vuorovaikutuksen, puheen tai lukemisen kehittymisen näkökulmasta lapsen tarvitsee nähdä kasvot. Kasvojen näkeminen on
tärkeää niin henkisen hyvinvoinnin kuin eheän psyykkisen kehityksen kannalta kasvaville lapsille. Maskit lisäävät yhteydettömyyttä, turvattomuutta ja sen myötä kielteisiä tunteita. Maskit vaikuttavat empatiakykyyn, tunteiden ilmaisemiseen ja tulkitsemiseen.
Kommentit (2)
Kiurun unelmana on lukita ihmiset koteihinsa, maskit naamalla 24/7 ja armeija käy hakemassa jokaisen piikille muutaman kuukauden välein.
Opetushallituksen sivuilla perusopetuksen tehtäväksi nimetään kasvatus ja opetus
yhteisöllisyyteen ja ja tasa-arvoon sekä "antaa oppilaalle mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja itsetunnon kehittymiseen ". Tämän tehtävän toteutuminen edellyttää tietoisten tunnetaitojen ohjaamista. Tunnekokemukset välittyvät toisille mm. ilmeiden kautta. Muiden ilmeet, eleet ja reaktiot antavat palautetta ja rakentavat minäkuvaa. Miksi siis haluamme piilottaa varhaiskasvatuksen ja peruskoulun työntekijöiltä kasvojen ilmeet ja eleet, kun niin monesti niiden merkitystä kielen kehityksessä ja tunnetaitojen opettelussa korostetaan? Millaiseen arkeen aikuiset, jotka viettävät suuren osan päivästä lastemme kanssa, heistä
hyvää huolta pitäen, kasvattavat lapsiamme? Kasvatetaanko heitä siihen, että ilma on myrkyllistä hengittää? Minkälaista viestiä välitämme lapsille, kun vaadimme heitä noudattamaan luonnottomia ja perusteettomia turvavälejä? Aivan kuin toiset lapset, luokkatoverit ja koulun aikuiset olisivat sairaita ja heitä tulee pelätä? Vuoraammeko koulun seinät kylteillä ja kielloilla? Piilotammeko pallot ja lelut varastoihin, etteivät lapset koskisi niihin? Tuo pelon ilmapiiri leviää myös koulun ulkopuolelle. Haluammeko opettaa lapsemme pelkäämään elämää?
Lapsia ei voida myöskään vastuuttaa heidän isovanhempiensa terveydestä, se on liian suuri taakka lapselle. Lasten oikeuksiinkin on kirjattu, että lasta koskevissa päätöksissä on
aina ensisijaisesti harkittava lapsen etu - lapsia ei voida siis myöskään rokottaa
koronavirusrokotteella aikuisten turvallisuuden vuoksi, sen vuoksi, että lapset olisivat tartuttajina.
Kyse on vilpittömästä huolesta. Me toivomme, että koulussa lapsemme ovat turvassa, eikä heihin kohdisteta maski-, hygienia- ja rokotekampanjointia. Me toivomme, että lapset saavat hengittää raikasta ilmaa, laulaa, olla lapsia. Me toivomme, että lapsemme saavat kasvaa sellaisessa kuplassa, jossa heillä on oikeus elää - vailla aikuisten huolia ja murheita. Meillä vanhemmilla on suuri luottamus varhaiskasvatus- ja
koulutusjärjestelmään ja sinä opettajana, yhtenä tärkeimmistä aikuisista lapseni elämässä, voit vaikuttaa. Älä käytä valtaasi väärin, ole se turvallinen aikuinen, jota lapsi tarvitsee. Älä anna oman pelkosi vaikuttaa työhösi.
Lapsi ansaitsee turvallisen lapsuuden.