Lue keskustelun säännöt.
En osaa nauttia joulusta, koska lapsuuden joulut olivat pelkkää suorittamista
21.12.2021 |
Suurinpiirtein näihin aikoihin aloitettiin suursiivous eli äiti alkoi kuuraamaan koko taloa lattiasta kattoon, petivaatteet piti viedä ulos, matot piti tampata ja sauna pestä. Kun äiti oli saanut olohuoneen pestyä niin lattialle levitettiin jätesäkkejä, jotta kuusenneulasia ei putoaisi juuri pestylle lattialle. Kuusi tuotiin sisälle ja voi elämä sitä huutoa, jos siitä putosi neulasia lattialle.
Kun siivous oli tehty niin mitään ei saanut enää leikkiä tai sotkea ennen jouluaattoa. Sitten äiti alkoi tekemään viimeisiä laatikoita ja salaatteja. Sen jälkeen koko keittiö piti siivota uudestaan.
Isä laittoi sitten kinkun illalla uuniin ja äiti valitti aamulla, että nyt haisee koko talo taas kinkulle, vaikka juuri on siivottu. Sitten siivottiin koko keittiö uudestaan ja alettiin koristelemaan kuusta, mutta siitä varisi tietenkin neulasia lattialle ja olohuone imuroitiin ja mopattiin vielä kerran, koska lattialla voi olla neulasista irronnutta pihkaa.
Aattona klo 16 asti oli kauhea stressi, sitten käytiin joulukirkossa ja syötiin äkkiä. Iltakahdeksalta äiti makasi migreenissä sängyllä ja valitti, että kukaan ei huomannut kuinka siistiä meillä oli. Ensi vuonna meillä ei vietettäisi joulua lainkaan. Paitsi että sama oravanpyörä alkoi taas alusta.
Kommentit (23)
Täällä toisinpäin. Lapsuuden joulut kiireettömästi mummolassa, askeettisissakin oloissa ulkosaunassa käyden oli rauhallisia. Ihmisten yhdessäolo ja kiireettömyys kruunasi, lahjoja tarvevaatteita ja pari lelua oli ihan riittävät pienelle lapselle.
Nykyvuosina uusioperhekuvioiden (oman ja puolison) takia juoksemme paikasta paikkaan ja se aikataulusuunnittelu alkaa jo monta viikkoa etukäteen. Miten kukasenkin työvuorot meni, millä kyydillä ja kokoonpanolla missä nähdään? Jotenkin teennäinen olo koko joulun juhlimisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pihka ei ole niin vaarallista lattialla kuin kuvitellaan...
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt joulusiivousta. Minulla on aina siistiä.
Ei sun tarvitse kaikkea ymmärtää. Se on ihan sallittua, vaikka joskus voi olla hyvä vähän laajentaa näkemystä oman kokemuspiirin ulkopuolelle .
Koita joku kerta jotain valmista joulua
Sellaista se oli suurien ikäluokkien kohdalla. Kodin siisteys oli statuskysymys ja mitähän se naapurikin olisi ajatellut, jos jouluna ei siivottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma äitini ei tehnyt koskaan juuri mitään joulun eteen. Jouluruokia ei juuri ollut. Mitään joulusiivousta ei tehty, kotona oli aina sotkuista ja likaista. Joulukuusi oli silloin kun olin ihan pieni lapsi, ollessani ala-asteikäinen sekin jäi pois. Lahjoja ei juuri ollut, koska äitini ei halunnut käydä kaupassa. Hyvissä ajoin äitini alkoi huutaa mantraansa kuinka joulu on kaupallinen juhla ja hän vastustaa sellaista. Koko joulu oli yhtä stressiä ja kireää tunnelmaa vaikkei sen eteen tehty mitään. Aikuisiällä olen tehnyt itselleni sellaisen joulun kuin itse haluan, siihen kuuluu siisti koti, hyvää ruokaa, kuusi, kynttilöitä, hyasintteja yms. Yhdestä asiasta olen vuosien mittaan luopunut ja ne on joululahjat, niistä tuli tarpeetonta stressiä ja kun lähipiiriini ei kuulu lapsia, niin niille ei ole tarvetta.
Vähän sama homma mulla ja lisäksi joulu meni lopullisesti aina pilalle siinä vaiheessa, kun äiti alkoi ruokapöydässä itkeä väsymyksen ja stressin ja omien surkeiden joulumuistojensa takia. Siinä me pienet lapset sitten syötiin hiljaa ja tunnettiin syyllisyyttä asioista, joita ei edes tajuttu. Mutta nyt osaan ottaa jo rennosti, näin kohta 50-vuotiaana. Siivoan sen verran kuin huvittaa, ruoasta ostan valmiina sen, mitä ei kiinnosta tehdä ja niin edelleen. Joulu on sittenkin ihan mukavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini ei tehnyt koskaan juuri mitään joulun eteen. Jouluruokia ei juuri ollut. Mitään joulusiivousta ei tehty, kotona oli aina sotkuista ja likaista. Joulukuusi oli silloin kun olin ihan pieni lapsi, ollessani ala-asteikäinen sekin jäi pois. Lahjoja ei juuri ollut, koska äitini ei halunnut käydä kaupassa. Hyvissä ajoin äitini alkoi huutaa mantraansa kuinka joulu on kaupallinen juhla ja hän vastustaa sellaista. Koko joulu oli yhtä stressiä ja kireää tunnelmaa vaikkei sen eteen tehty mitään. Aikuisiällä olen tehnyt itselleni sellaisen joulun kuin itse haluan, siihen kuuluu siisti koti, hyvää ruokaa, kuusi, kynttilöitä, hyasintteja yms. Yhdestä asiasta olen vuosien mittaan luopunut ja ne on joululahjat, niistä tuli tarpeetonta stressiä ja kun lähipiiriini ei kuulu lapsia, niin niille ei ole tarvetta.
Ihana lukea tällaistakin kokemusta, jossa omat huonot joulukokemukset olet saanut läpikäytyä niin, että olet pystynyt rakentamaan itsellesi hyviä kokemuksia jouluun liittyen.
Monilla varmaan alakuloinen olo jouluna omien muistojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt joulusiivousta. Minulla on aina siistiä.
Niin meilläkin oli ja säännöllinen viikkosiivous.
Mutta jouluna äitiin iski joku pakko käydä talo läpi katosta lattiaan ja laatikoista kaappeihin. Seurauksena kiukkuista porukkaa aatonaattona kun elämään ei saanut sopia mitään muuta kun siivousta tai kokkausta. Heti syyllistettiin jos vaikka halusi kattoa telkkua välillä. Joulu oli jotain teatteria ja näyttämistä että meillä on puhdasta ja riittävästi(liikaa) ruokaa. Olen myöhemmin miettinyt oliko osansa asialla äidin sotajuurissa ja suvussa jossa piti olla jotakin.
Nykyään jo nautinkin joulusta oman perheen kesken sillälailla kun meille on mukavaa. Ilman pakkoraameja.
Sama juttu mulla. JOtenkin ahdistaa nytkin joulun tulo, siihen ei liity mitään lämpimiä tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen jättänyt lapsuuden suoritusjoulut taakseni ihan tietoisesti. Olen 70-luvun alussa syntynyt maataloon, joulu tosiaan oli jumalaton suoritus. Nyt omat lapset ovat aikuisia, meille ostetaan ihan sitä ruokaa mistä kukin pitää. Tehdään normaali viikkosiivous. Ostan lempi kukkiani ja aattoaamun aloitan skumpalla sängyssä. Elän nyt, en lapsuuteni raatamisjouluissa stresseineen joissa ei ollut järjen hiventäkään.
Äitini ei ole siivoushullu nipottaja ja joulut oli meillä mukavia.
Tuollainen hullunlailla siivoaminen ja stressaaminen jouluna on mielestäni tahallista uhriutumista. Ensin vedetään kunnon kierrokset ja sitten ollaan niin rikki ja poikki eikä kukaan muka arvosta edes. Vaikka ihan normaali arkisiisteys riittäisi, vähän joulukoristeita vaan siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko elämä on suorittamista. Aamusta iltaan.
Vierailija kirjoitti:
Oma äitini ei tehnyt koskaan juuri mitään joulun eteen. Jouluruokia ei juuri ollut. Mitään joulusiivousta ei tehty, kotona oli aina sotkuista ja likaista. Joulukuusi oli silloin kun olin ihan pieni lapsi, ollessani ala-asteikäinen sekin jäi pois. Lahjoja ei juuri ollut, koska äitini ei halunnut käydä kaupassa. Hyvissä ajoin äitini alkoi huutaa mantraansa kuinka joulu on kaupallinen juhla ja hän vastustaa sellaista. Koko joulu oli yhtä stressiä ja kireää tunnelmaa vaikkei sen eteen tehty mitään. Aikuisiällä olen tehnyt itselleni sellaisen joulun kuin itse haluan, siihen kuuluu siisti koti, hyvää ruokaa, kuusi, kynttilöitä, hyasintteja yms. Yhdestä asiasta olen vuosien mittaan luopunut ja ne on joululahjat, niistä tuli tarpeetonta stressiä ja kun lähipiiriini ei kuulu lapsia, niin niille ei ole tarvetta.
Ai noinkin päin voi stressata?!
Vierailija kirjoitti:
Sellaista se oli suurien ikäluokkien kohdalla. Kodin siisteys oli statuskysymys ja mitähän se naapurikin olisi ajatellut, jos jouluna ei siivottu.
Ja nyt ne suuret ikäluokat kutsutaan ennen joulua hoitamaan lapsia vanhempien jouluostosten ajaksi ja samalla todetaan, että voisit vähän siivoilla ajankuluksi, ainakin matot voit viedä ulos ja pestä vessan. Koska olet vanhempi ja se on sinun hommasi!
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan ymmärtänyt joulusiivousta. Minulla on aina siistiä.
On meilläkin aina perussiistiä, mutta teen syksyllä osan kerran vuodessa tehtävistä töistä, kuten käyn keittiön kaapit läpi ja jynssään saunan. Keväällä sitten ikkunoiden pesu. Tietyt työt on joka tapauksessa tehtävä vähintään kerran vuodessa ja ainakin minusta ne on helpointa tehdä syksyn pimeydessä - keväällä ja kesällä en haluaisi tuhlata aikaa sisällä olemiseen yhtään ylimääräistä päivää.
Ja tämän "joulusiivouksen" teen siis syksyn lomalla, vaikka elokuussa. (Nro 18)
Ei kannata elää siellä lapsuudessa vaan tulla ihan suosiolla elämään tätä päivää.
En ole koskaan ymmärtänyt joulusiivousta. Minulla on aina siistiä.