Makuaistin menettäminen masentaa... Ravintolasyöminen on loppu ja paino putoaa.

Influenssa 2016. Ensimmäinen kerta elämässäni. Selvisin juuri ja juuri ilman sairaalahoitoa, kun mies otti töistä kesäloman etukäteen ja hoiti minua ja kantoi mm. vessaan oksentamaan ja lääkäriinkin useita kertoja. Kävin kylläkin tiputuksessa, mutta en sairaalassa.

Sain sydänvian mikä paljastui myöhemmin ja makuaisti katosi täydellisesti enkä kyllä haistakaan tasan yhtään mitään.

Naisena ei ole kovin kivaa, kun ei tiedä haisenko. Vessareissun jälkeen on todella epävarma olo. Mies on ostanut minulle hajuvesiä mikä sai minut melkein itkemään. Hän tykkää syödä ravintolassa, mutta on hullua maksaa iso raha siitä, että minä saan pyöritellä suussaan mautonta pahvia tai mössöä. Mielenkiinto syömiseen ja juomiseen on täysin poissa. Syön nälkääni mitä sattuu.

Paino putosi jo influenssan aikana lähes 5 kg ja sen jälkeen muutama kilo vuodessa ja nyt tahti on hidastunut, kun olen jo aika luuta ja nahkaa.

Onko kohtalotovereita? Olisi kiva kuulla kokemuksia vuosikausien maku- ja hajuaistin puuttumisesta.