Lue keskustelun säännöt.
Tuttavan lapsi on aivan hirveä
14.12.2021 |
Kyseessä on ainoa lapsi, jos sillä nyt on mitään väliä. Lapsi määräilee ja pomottaa koko ajan muita. Suuttuu silmittömästi ja käy päälle (lyö ja yrittää purra), jos häviää pelissä tai jää hipassa. Tuttava myös puolustelee lastaan näissä tilanteissa, vaikka olisi aivan selvästi rajojen vedon paikka.
Ei viitsitä enää nähdä heidän kanssaan tuon lapsen käytöksen takia. Lapsella ei oikein ole kavereita ja pyytelevät meitä usein seuraksi, mutta omat lapseni eivät myöskään enää halua leikkiä tämän kanssa. Olen vedonnut kiireisiin ym. mutta olisiko kuitenkin parempi sanoa suoraan, että emme halua nähdä, koska hänen lapsensa on väkivaltainen ja joka kerta lasten välille tulee riitaa.
Kommentit (50)
Mulla on ainoa lapsi eikä ole tuollainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ainoa lapsi eikä ole tuollainen.
Aha.
Eikö tuttavan lapsi saisi neuvolan kautta lähetteen tutkimuksiin? Vai eikö halua tutkituttaa.
Sillä, että on ainoa lapsi ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kaikki ystävieni ainokaiset käyttäytyvät hyvin. Ainoat tuntemani kauhulakarat ovat vanhimpia lapsia kaksilapsisesta perheestä ja molemmat poikia. Niissäkin syynä ”vapaa kasvatus”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä mun mielestä kannattaa olla suora. Voit sanoa, että et katso tuollaisen käytöksen olevan normaalia ja sanot, että asiaan voi kyllä hakea apua vaikka kunnan kautta. Kerrot, että tämä on lapsen omaksi parhaaksi ja auttaa kaverienkin saamisessa. Sääliksihän tässä nimittäin käy tuota lasta, ei hän ole ansainnut sitä, että muut karttavat häntä. Kyse on kuitenkin pienestä lapsesta, jolla ei vielä ole edellytyksiä reflektoida omaa käyttäytymistään
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuttavan lapsi saisi neuvolan kautta lähetteen tutkimuksiin? Vai eikö halua tutkituttaa.
Mitä tutkimuksia tarvitaan siihen, että lasta ei kasvateta? Olkoon mikä adhd/add/tourette/lukivika niin lapsi pitää kasvattaa kuitenkin. Ei ne kirjainyhdistelmät auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulu ja joukkuelajit auttavat. Kun ei enää ole ainoa ja tulee epäonnistumisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuttavan lapsi saisi neuvolan kautta lähetteen tutkimuksiin? Vai eikö halua tutkituttaa.
Mitä tutkimuksia tarvitaan siihen, että lasta ei kasvateta? Olkoon mikä adhd/add/tourette/lukivika niin lapsi pitää kasvattaa kuitenkin. Ei ne kirjainyhdistelmät auta.
Kurinpitoa ei enää katsota hyvällä, joten vanhemmat yleensä hommaavat lapselle diagnoosin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sillä, että on ainoa lapsi ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kaikki ystävieni ainokaiset käyttäytyvät hyvin. Ainoat tuntemani kauhulakarat ovat vanhimpia lapsia kaksilapsisesta perheestä ja molemmat poikia. Niissäkin syynä ”vapaa kasvatus”.
Tuskin on vaan kasvatuksen täydellinen puuttuminen. "Vapaa kasvatus" on ihan oikea kasvatusmetodi jossa lapsen vapaata luovuutta tuetaan eikä se siis tarkoita että mitään kasvatusta ei tehtäisi lainkaan.
Sano suoraan sille tuttavalle mitä mieltä olet hänen lapsen käytöksestä. Äidit on usein niin sokeita lapsiensa suhteen että hyvä vaan jos joku vähän herättelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut on jo lapsena kauheita. Sillä onko ainoa lapsi tai veljiä/siskoja ei ole merkitystä. Omassakin lapsuudessa oli muutama suoraan sanottuna sairas sekopää. Yhdestä tiedän että on lusinut suht pitkän tuomion väkivaltarikoksesta. Oli jo lapsena sellainen että me naapuriston lapset jouduttiin karttelemaan sitä.
Minä en altistaisi omia lapseni tuollaisen lapsen väkivaltaisuudelle. Sanoisin suoraan, miksi emme halua nähdä. Siitä ehkä päästäisiin juttelussa eteenpäin, että ehkä lapsi kaipaisi ulkopuolista apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä, että on ainoa lapsi ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kaikki ystävieni ainokaiset käyttäytyvät hyvin. Ainoat tuntemani kauhulakarat ovat vanhimpia lapsia kaksilapsisesta perheestä ja molemmat poikia. Niissäkin syynä ”vapaa kasvatus”.
Tuskin on vaan kasvatuksen täydellinen puuttuminen. "Vapaa kasvatus" on ihan oikea kasvatusmetodi jossa lapsen vapaata luovuutta tuetaan eikä se siis tarkoita että mitään kasvatusta ei tehtäisi lainkaan.
No, näiden lasten vapaa luovuus kohdistuu riehumiseen, huutamiseen, muiden lyömiseen ja potkimiseen, päälle huutamiseen jne.
Sääliksi käy sitä nuorempaa sisarusta.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on jo lapsena kauheita. Sillä onko ainoa lapsi tai veljiä/siskoja ei ole merkitystä. Omassakin lapsuudessa oli muutama suoraan sanottuna sairas sekopää. Yhdestä tiedän että on lusinut suht pitkän tuomion väkivaltarikoksesta. Oli jo lapsena sellainen että me naapuriston lapset jouduttiin karttelemaan sitä.
Sama Täällä,ala asteella oli poika joka oli vuoden meitä vanhempi eli oli jäänyt luokalle,oli väkivaltainen ja arvaamaton,ei tiennyt koskaan mistä päin tuuli,taittoi mun siskon käden mm selän taakse kun sisko nimitti siaksi 😳 eli kävi sekä tyttöjen että poikien kimppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä, että on ainoa lapsi ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kaikki ystävieni ainokaiset käyttäytyvät hyvin. Ainoat tuntemani kauhulakarat ovat vanhimpia lapsia kaksilapsisesta perheestä ja molemmat poikia. Niissäkin syynä ”vapaa kasvatus”.
Tuskin on vaan kasvatuksen täydellinen puuttuminen. "Vapaa kasvatus" on ihan oikea kasvatusmetodi jossa lapsen vapaata luovuutta tuetaan eikä se siis tarkoita että mitään kasvatusta ei tehtäisi lainkaan.
Vapaa kasvatus on mielestäni typerä ilmaisu. Omille lapsille ja niiden kavereille jotka kyläili en pitänyt mitään ns. kuria. Silti oli sääntöjä ja huonoon käytökseen puutuin. On se aika hyvin toiminut kun omista lapsista ei koko peruskoulun aikana valitettu ja senkin jälkeen ovat olleet ihan kunnolla. Voi olla silläkin vaikutusta että olen rauhallinen ja tarvittaessa auktoriteetti jota uskoo aikuisetkin.
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan sille tuttavalle mitä mieltä olet hänen lapsen käytöksestä. Äidit on usein niin sokeita lapsiensa suhteen että hyvä vaan jos joku vähän herättelee.
Sano vain suoraan, mutta välit menee varmasti. Suomalaisten suoraan sanominen on aina sellaista loukkaavaa, en usko että saat esitettyä hänen äitiyden ja lapsen luonteen arvostelua sellaisessa paketissa, että se vastapuolta miellyttää.
Itse pistäytyisin ”olemme kiireisiä” linjalla. Kyllä tämä äiti takuulla tietää, että lapsi on hankala. Mutta paljonko sinulla siihen oikeasti on tehtävissä?
Ymmärrän, että sinua ärsyttää. Tietysti voit kertoa, miksi et halua, että lapset enää leikkivät keskenään - mutta yritä jättää puheesta kaikki ärtymys pois. Älä myöskään ryhdy antamaan heille neuvoja, sillä ne olisivat turhia. Kerro vain, miten asiat nyt koet; jos uskot, että jonain päivänä lapset voisivat ehkä taas leikkiä keskenään, kerro se heille myös. "Katsotaan ensi vuonna" tms.
Miksi annoitte lasten kilpailla, vaikka tiesitte, että se on yhdelle ongelma?
Vierailija kirjoitti:
No kyllä mun mielestä kannattaa olla suora. Voit sanoa, että et katso tuollaisen käytöksen olevan normaalia ja sanot, että asiaan voi kyllä hakea apua vaikka kunnan kautta. Kerrot, että tämä on lapsen omaksi parhaaksi ja auttaa kaverienkin saamisessa. Sääliksihän tässä nimittäin käy tuota lasta, ei hän ole ansainnut sitä, että muut karttavat häntä. Kyse on kuitenkin pienestä lapsesta, jolla ei vielä ole edellytyksiä reflektoida omaa käyttäytymistään
Mikä siinä on, että avoimuus on suomalaisille niin vaikeaa? Eikö riitä, että sanoo kokevansa epämukavuutta, ja sillä selvä? Vaan pitäisikin "ryhtyä psykiatriksi"? Oikeuttaako se jotenkin oman avoimuuden?
Minkä ikäinen lapsi kyseessä?