Lue keskustelun säännöt.
Tympii isän- ja äitienpäivät
08.11.2009 |
Joka isänpäivä mies kiukuttelee, kun juhlat ei ole hänen mieleensä. Ei ole tarpeeksi hyviä lahjoja, elokuva oli väärä, ei ole sitä ei ole tätä. Annoin äijän nukkua pitkään ja laitoin pöytää kauniiksi aamupalalle, mutta eikös herra tule kätisemään että kun ei ole vielä edes onniteltu ja eikö tosiaan ole mitään lahjaa. No ei ole ja kerroin sen eilen, mulla on tilillä 50 euroa, jolla pitää elää ja ostaa bensaa vielä viikko. Ite sanoi eilen, että mökkisauna ja kalansavustus riittää oikein hyvin - tämä tehtiin eilen. Kakkua leivoin, ei sekään riitä, kun mies ei niin kakuista välitä. Pasteijatkaan ei kelpaa, mutta eipä se viittiny näitä etukäteen sanoa, silloin kun kyselin, sopisko tällaset leipomukset.
Ja joka äitienpäivä on pakko-olemista lasten kanssa, illalla tai viimeistään seuraavana päivänä on kauhea siivoaminen, kun kukaan muukaan ei päivittäisiä siivoamisia tee. Mä viettäisin äitienpäivää kaikkein mieluiten niin, että mies ja lapset lähtis jonnekin koko päiväksi ja saisin olla ihan yksin. Mieluummin vielä niin, että lähtisivät edellisenä iltana, että saisin siivottua silloin ja vietettyä kokonaisen ihanan päivän siistissä talossa. Mutta eihän tällasta saa edes haluta, kun näiden pitäis olla niin fuckin rattoisia perhejuhlia.
Kommentit (2)
Ensinnäkin mä jo tossa vaiheessa olisin lopettanut muistamiset.
Ihme juttu että osataan vaatia itelle jotain (oli se loppupeleissä mies tai nainen) eikä olla tyytyväisiä siihen mitä saa.
Ja sit ei huomioida toista...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että sekä isänpäivänä että äitienpäivänä se oon minä joka siivoon ja leivon, ja laitan ruokaa. viime vuodet ei oo mulle edes kahvia keitetty äitienpäivänä. kuitenkin mies varmaan loukkaantuis todella paljon jos en hänelle keittäis kahvia isänpäivän aamuna. ja isänpäivänä ostan lahjan omalle isälleni ja kutsun vanhemmat meille syömään tai kahville, minkä takia pitää vielä siivota, ja tietysti hoitaa lapset, kun miehen ei kuulu hoitaa lapsia isänpäivänä. ja sit äitienpäivänä mietin pääni puhki mitä ostaisin äidilleni ja anopille ja kumpaakin pitää käydä sit onnittelemassa ja kumpikaan ei osaa olla yhtään kiitollinen siitä, mulle sen sijaan ei kukaan anna mitään, koska lapset on niin pieniä ja vielä ja en ole mieheni äiti. isänpäiväksi minä kuitenkin hankin miehelle lahjan lasten puolesta.