Lue keskustelun säännöt.
Ero ei tunnu missään vaan olen yhtä hymyä. Saako jo tuulettaa?
09.12.2021 |
Hieman alitajuisesti pelkään, että mitä jos murrun vielä tulevaisuudessa. Turha pelko todennäköisesti mutta käsiteltävää olisi.
Ero oli erittäin oikea ratkaisu. Minulle vain riitti viimeisen kerran eräänä iltana miehen keskustelunaiheet, junttimainen käytös ja uhoaminen. Ahdisti myös katsella sitä alkoholin lipittämistä illat pitkät töistä pääsyään.
Olimme yhdessä kolme vuotta. Liian kauan siis.
Sinä päivänä kun lähdin en ole surrut ollenkaan. Ei tule mieleen ajatustakaan siitä, että olisin tehnyt virheen. Joitakin muistoja tietenkin pulpahtelee pintaan mutta nekin tuntuvat kaukaisilta ja mietin niitä vain haikeudella hieman hymyillen hyviä muistoja ja ehkä muutama kyynel valuu. Surusta ei ole kysymys kuitenkaan eikä muistelu lannista vaan on ohimenevä hetki.
Tuntuu kuin erosta olisi jo pitkä aika vaikka puhutaan muutamasta viikosta. Olen uudessa elämässäni kiinni ja tavallaan innolla odotan mitä elämä antaa nyt kun tuo hirvittävän kuluttava vaihe elämästäni on takana, sai olla melkein jatkuvasti varpaillaan millon mistäkin syystä ettei mies hermostu.
Kaikenlaista rumaa tapahtui suhteessa ja lähinnä vain harmittaa miten paljon sitä antoi itsensä sietää. Hauskaa miten sitä tuleekin yhtäkkiä järkiinsä vaikka tuntui usein epätoivoiselta kun pelot tulivat esteeksi tai tekosyyksi eroprosessin työstämisessä.
Kommentit (44)
Hyvältä kuulostaa, tuuleta! Onnea uuteen elämääsi :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvältä kuulostaa, tuuleta! Onnea uuteen elämääsi :)
Kiitos!
Mahtavalta tuntuu enkä ole aikoihin ollut näin hyvällä tuulella :D
-ap
Tänään kävin hakemassa vielä viimeiset tavarat.
Hieman ehdin siinä pelkäämään tuleeko suru päälle mutta ei, tuntuu edelleen vain erityisen hyvälle. Enneminkin melkein kyynelehdin helpoituksesta ja onnesta, että pääsen jatkamaan eteepäin.
Muita juuri eronneita? Saa tulla ketjuun purkamaan sydäntään tai iloitsemaan jos siltä tuntuu. :)
-ap
Minua ihmetytti yhden eron jälkeen, miksi jo parin päivän pienen haikeuden ja muutaman kyyneleen jälkeen alkoikin tuntua tosi hyvältä. Kaverikin "lohdutteli", että se on vaan vaihe, ei noin nopeasti pääse niin pitkästä suhteesta ohi, kyllä se romahdus sieltä vielä tulee. Kymmenen vuotta tuosta on aikaa, romahdusta odotellessa. :D
Tuuleta vaan, jos siltä tuntuu.
Onnea erosta, kaikkea hyvää sinulle ja mukavaa joulunodotusta 🤗
P. S. Pysy päätöksessäsi, älä "lipsu" vaikka tulisikin hetki jolloin kaipaat eksää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos! Mukavaa joulunodotusta muille myös :)
Pysyn päätöksessäni, ei tule mieleen asiaa miksi kyseenalaistaisin eron ja päätyisin takasin. Kauhistuttaakin moinen ajatus!
-ap
Silloin se on ollut ainoa oikea päätös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa mikä tässä on ehkä hieman lannistavaa niin olen kovin yksinäinen mutta siihen olen kyllä tottunut ennenkin. Olen jättänyt taakseni kovin monenlaista ihmistä, omaa empatiakykyäni ja kiltteyttä on käytetty hyväksi tai se on piirre minussa joka ei vain toimi tässä jos haluaa turvata itsensä. Tai ehkä en osaa asettaa rajoja tarpeeksi ajoissa - no jokatapauksessa yksin on hyvä. Silti monet illanistujaiset ja kutsut jäävät väliin.
Tämä omassa kodissaan oleminen vaatii totuttelua mutta kyllä se tästä. Onneksi on joitakin tuttuja olemassa joiden kanssa nähdä välillä ja tietysti työ. Pitäisi aloittaa joku harrastus ja tutustua itseensä nyt kun kukaan ei ole kertomassa millainen minun pitäisi olla tai pyydä käyttäytymään jollain tavalla etunsa mukaan.
-ap
Jos on ollut kuormittava suhde ja tietää että ero oli ainoa oikea ratkaisu, kyllä siitä saattaa päästä yli nopeastikin. Sitähän on tehnyt tavallaan sitä työstöä ja surutyötä jo ennen varsinaista eropäätöstä, joka on sitten oikeastaan vain helpotus.
Itselläni on myös yksi kokemus tuollaisesta erosta. Nyt siitä on 8 vuotta aikaa enkä ole kertaakaan, vähääkään katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Mukavaa joulunodotusta muille myös :)
Pysyn päätöksessäni, ei tule mieleen asiaa miksi kyseenalaistaisin eron ja päätyisin takasin. Kauhistuttaakin moinen ajatus!
-ap
Nyt bailaat ja etsit paremmin. Oletko päättänyt tarkemmin että miten Et ota taas vastaavaa turjaketta?
Mä muistan, kun aikoinaan erosin.
Lähdin ajamaan pois ahdistavasta yhteisestä kodista...se mahtava vapauden tunne! Avasin auton ikkunan, nakkasin sormuksen kankaalle ja nauroin ääneen😄
Päivääkään en ole katunut.
Senjälkeen löysinkin raittiin ja reippaan mieheni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt panemaan täysillä joka suuntaan.
Kohta leikit jo uudestaan taas kotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Mukavaa joulunodotusta muille myös :)
Pysyn päätöksessäni, ei tule mieleen asiaa miksi kyseenalaistaisin eron ja päätyisin takasin. Kauhistuttaakin moinen ajatus!
-ap
Nyt bailaat ja etsit paremmin. Oletko päättänyt tarkemmin että miten Et ota taas vastaavaa turjaketta?
En bailaa, en jaksa sitäkään enää. Mies joi paljon ja ajauduin myös itsekin juomaan joskus liikaa.
Alkoholia en pysty juomaan, ajatus siitäkin etoo tällä hetkellä. Pelkään myös pahenevaa masennusta, jota on ollut ilmassa pitkään. Siksi on oikeasti myös hyvä, että olen itsekseni.
En ota miestä elämääni nyt pitkään aikaan, en etsi enkä liity minnekkään treffipalstoille tms. Mikään heissä ei kiinnosta, seksi kaikista vähiten.
Hmph. Täyryy olla varovainen tulevaisuudessa ja kuunnella intuitiota sitten jos/ kun olen taas mukana parisuhdemarkkinoilla. Niihin juttuihin saa mennä tovi, minulla ei ole kiirrettä minnekään.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania kertomuksia teillä eron ilosta! Rohkaisevaa, että se on ilo on myös pitänyt :D
Minulla on nyt ollut sellainen tunne kun olen kuunnellut hyväntuulista musiikkia, että mikään ei riitä kuvailemaan välillä sitä onnen ja vapauden tunnetta. Se hetkellinen fiilis voimaantumisesta kliseisesti sanoen on kyllä mahtava.
-ap
Minäkin erosin aikoinaan alkoholistista. Ero tuntui helpotuksena luissa ja ytimissä. Se paino, mikä tippui harteilta! Olin tehnyt surutyön jo ennen eroa, koska oli selvää, etten voi elää alkoholistin kanssa loppuikääni. Itkut oli eron hetkellä jo itketty moneen kertaan. Onnea uuteen elämään!
En ole vastikään eronnut, mutta silloin joskus niin itkin aika paljon suhteen loppuaikana eli surin sen suruni pois ja kun sitten olin valmis eropäätökseen, en itkenyt enkä surrut suhdetta enää kertaakaan, olin vain vapaa.
Ihmisten pitäisi erota useammin. Ihmiset pitäisi suorastaan pakottaa tietyin väliajoin miettimään että ollaanko me "hyvät" yhä vielä yhdessä vai olisiko parempi erillään.
Kannatan sitä että avioliitto kestäisi vaikka viisi vuotta kerrallaan. Se estäisi valahtamiseen apaattiseen arkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos! Mukavaa joulunodotusta muille myös :)
Pysyn päätöksessäni, ei tule mieleen asiaa miksi kyseenalaistaisin eron ja päätyisin takasin. Kauhistuttaakin moinen ajatus!
-ap
Nyt bailaat ja etsit paremmin. Oletko päättänyt tarkemmin että miten Et ota taas vastaavaa turjaketta?
En bailaa, en jaksa sitäkään enää. Mies joi paljon ja ajauduin myös itsekin juomaan joskus liikaa.
Alkoholia en pysty juomaan, ajatus siitäkin etoo tällä hetkellä. Pelkään myös pahenevaa masennusta, jota on ollut ilmassa pitkään. Siksi on oikeasti myös hyvä, että olen itsekseni.
En ota miestä elämääni nyt pitkään aikaan, en etsi enkä liity minnekkään treffipalstoille tms. Mikään heissä ei kiinnosta, seksi kaikista vähiten.
Hmph. Täyryy olla varovainen tulevaisuudessa ja kuunnella intuitiota sitten jos/ kun olen taas mukana parisuhdemarkkinoilla. Niihin juttuihin saa mennä tovi, minulla ei ole kiirrettä minnekään.
-ap
Viisaita ajatuksia. Minäkin päätin juopon jälkeen, että haluan jatkossa asua yksin, elää rauhassa omaa elämääni ja omilla ehdoillani. Päätös on pitänyt, vaikka olenkin nyt ollut uudessa ja hyvässä parisuhteessa jo yli kymmenen vuotta. Riippumattomuus on itselleni edelleen elinehto.
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetytti yhden eron jälkeen, miksi jo parin päivän pienen haikeuden ja muutaman kyyneleen jälkeen alkoikin tuntua tosi hyvältä. Kaverikin "lohdutteli", että se on vaan vaihe, ei noin nopeasti pääse niin pitkästä suhteesta ohi, kyllä se romahdus sieltä vielä tulee. Kymmenen vuotta tuosta on aikaa, romahdusta odotellessa. :D
Tuuleta vaan, jos siltä tuntuu.
Olet tunteeton narsisti.
Korsi joka katkaisi kamelin selän