Lapsi ja muutto

päättävät, missä perhe asuu.



En tiedä yhtäkään lasta, joka olisi sanonut, että jeee-kivaa muuttaa.



Lapsen on hyvä oppia, että elämässä tulee pettymyksiä ja vaikeita asioita eteen mutta niistä selviää.

Ja aikuinen on sitten lapsen tukena uuden aloittamisessa.



Me muutettiin uudelle paikkakunnalle lapsen ollessa ekalla eli joutui kesken lukuvuoden vaihtamaan koulua. Oli myös ehdoton ei koska on ujo ja arka ja jännitti kamalasti koulun vaihtoa. Hyvin kuitenkin kaikki sujunut ja saanut uusia kavereita uudesta koulusta. Aluksi olin tytön tukena laittamalla tytön matkaan kirjeen jonka saattoi antaa uudelle tutulle koulussa ja jossa oli minun yhteystiedot ja lyhyesti että tyttöni haluaisia tutustua. Ja niin niitä kavereita alkoi tulla kotiinkin leikkimään.

sinä alat lapsen edessä pelkäämään muuttoa, että kuinka tämä lapsi nyt pärjää, niin ei varmaan pärjääkkään! Eihän tässä pitäisi olla mitään ongelmia! Keskustelette muutosta, mutta ei siitä tarvii isoa numeroa etukäteen tehdä että "kun ethän sinä helposti kavereita saa" jne. Elämässä on pettymyksiä, mutta niistä selvitään. Kuinka pitkään haluaisit silotella lapsen tietä eteenpäin, poistaa kaikki esteet, koska hän on arka?! Siis ole itse luottavainen tästä lapsesi kuullen, niin hänkin uskoo tulevaan!

Ei tässä lapsen takia olla muuttoa perumassa, mutta siis huolestuttaa ,miten hän tulee pärjäämään. Tarvitsen siis virtuaalista tukea tähän muuttoasiaan, sillä lapselle se on niin arka paikka. ´



Tuo kirje oli hyvä idea. Lisäksi ajattelin, että hän voisi nyt koulun aloittaessa mennä uudella paikkakunnalla vaikka partioon, johonkin urheiluseuraan ym. Eli harrastuksien parista varmasti kavereita löytyy.



Lalsen edessä ei olla nyt puhuttu muutosta enempää toistaiseksi. Mutta jo asiasta puhutaan niin aina myönteiseti. Vaikka mainitsemalla, että uuden kaupungin lähellä on sitten mukava huvipuisto. tai Omakotitaloon voikin sitten ottaa vaikka jonkin lemmiki (mitä lapsi toivoo ja mikä on suunnitteilla muutenkin) Eli pyrin luomaan hyviä mielikuvia.



Lapselle kuitenkin nykyiset kaverit ovat niin tärkeitä ja hän pelkää niiden menettämistä. Hänkin tietää, että yli 300 km:n välimatka nykyisiin kavereihin tarkoittaa niiden menettämistä.

Ne parhaat kaverisuhteethan solmitaan juuri koulussa ja lapsesi pääsee aloittamaan koulun samanaikaisesti kuin muutkin.



Päiväkotikaverit, ainakin osa, vaihtuisivat koulun aloituksen myötä kuitenkin. Eli pointtini siis se, että ihan loistava ajoitus teillä muutolla, mielestäni. Tsemppiä, hyvin se menee!

joten niiden varaan ei todellakaan kannata laskea.

joku uusi lemmikki voisi olla tosi kiva idea, esim. koira josta on seuraa.

muuttaa,mutta en enää sitten, kun lapsi on jo koulussa.



Outoa, jos jonkun mielestä "aikuset päättää" ja on ok muutella vähän väliä. Ei se niin ole! Pysyvyys on lapselle erittäin tärkeää, samoin ne kaverisuhteet, jotka solmitaan jo päiväkoti-iässä.

Kyllähän tuo muutto vaikuttaa jo aika selvältä ja on tarkoituksella sovittu miehen työpaikan kanssa tonne kesälle, jotta ei mene mihinkään kesken lukukauden tms. Ajankohta on täydellinen muutolle, jos muuton pitää tapahtua.



Ja nyt asumme alueella, josta haluamme pois. Se saattaisi merkitä kouljun vaihtoa joka tapauksessa, vaikka samassa kaupungissa muuttaisimmekin. Nyt meillä olisi mahdollisuus muuttaa maaseudulle, jonne olemme aina toivoneet, uuden kaupungin kupeeseen omakotitaloon ja ottaa vaikka se koira. Elintasomme paranisi palkankorotuksen myötä jne. Muutossa on niin paljon positiivisia puolia, että oikeasti tahdomme sen toteuttaa.



Lapsi muistaa vaan liian hyvin edelliset mullistukset elämässään, niistä tässä sen enempää kertomatta. En tahtoisi häntä enään uuteen pyöritykseen. Siksi siis tässä asioita pohdiskelen täällä ja toivon kommentteja yhäkin.



AP