Erotako, hyvä isä
Pitkä liitto. Lapset. Talo. Mies aina valittaa ja on negatiivinen. En jaksaisi enää. Lasten takia jaksan. Lapset jumaloi isiä, on hyvä isä.
Mitä tehdä?
Kommentit (34)
Se voi silti jatkaa olla hyvä isä. Sun ei tarvitse siitä huolimatta kärsiä huonosta puolisosta. Enkä oikein usko että lapset 'jumaloi' ihmistä, joka on negatiivinen ja valittaa joka asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi hyvä isä lapsille voi olla paska puoliso ja kumppani. Lapsilla on eri tarpeet ja katsontakulma kuin puolisolla. Oletko kokeillut keskustella asioista ja siitä miten turhautunut olet?
Kyllä olen yrittänyt. Mies kertoo että vika on minussa että minä saan hänet aina vihaiseksi. Olen yrittänyt olla parempi nainen mutta tuntuu että mikään ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi hyvä isä lapsille voi olla paska puoliso ja kumppani. Lapsilla on eri tarpeet ja katsontakulma kuin puolisolla. Oletko kokeillut keskustella asioista ja siitä miten turhautunut olet?
Kyllä olen yrittänyt. Mies kertoo että vika on minussa että minä saan hänet aina vihaiseksi. Olen yrittänyt olla parempi nainen mutta tuntuu että mikään ei riitä.
Luultavasti miehesikin siis haluaisi erota, mutta ei saa tehtyä aloitetta. Ärsytät häntä ja ns. pilaat hänen hyvän tuulen.
Itsellä ei ollut oikein koskaan suhdetta lasteni isään. Hän ei myöskään auttanut minua pienten lasten kanssa koskaan. Kun lapset kasvoivat ja hän sai itse hupia lapsista, hän alkoi olemaan heidän kanssaan. Nykyään lapset ovat kouluajoista noin puolet isällään ja luulen, että oppivat siitä. Ihmiset ovat erilaisia, en osaisi opettaa lapsilleni samaa, mitä he oppivat isältään. Hyvää ja pahaa. Selostamalla sitä oppia ei saa, minkä käytännön kokemus opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi hyvä isä lapsille voi olla paska puoliso ja kumppani. Lapsilla on eri tarpeet ja katsontakulma kuin puolisolla. Oletko kokeillut keskustella asioista ja siitä miten turhautunut olet?
Kyllä olen yrittänyt. Mies kertoo että vika on minussa että minä saan hänet aina vihaiseksi. Olen yrittänyt olla parempi nainen mutta tuntuu että mikään ei riitä.
Jos minun puolisoni sanoisi noin, käskisin hänen lähteä mahdollisimman pian muualle asumaan ja etsimään itselleen kumppania, joka ei vihastuta vaan saa hymyn huulille. Koska sellaisen haluaisin itsellenikin. Haluaako hän olla toisen elämän ankeuttaja vai ilon tuoja? Entä sinä?
Kyllä sen tietää, kun on valmis eroon. Sitten ei tarvi enää miettiä mitä tehdä.
Olen pitkään siis ollut masentunut ja kotona lasten kanssa. Mies on ollut paljon poissa. Nyt kun lapset isompia ja teini-iässä tuntuu että miehen kanssa kaikki kärjistyy. Olen yrittänyt puhua mutta hän suuttui kun "hyökkään" kun kerran miltä minusta tuntuu ja haluaisin muutoksen.
Olen miettinyt siis jopa lähtöä. Mies on niin etäinen ja kiukkuinen. Ja minä mase.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi hyvä isä lapsille voi olla paska puoliso ja kumppani. Lapsilla on eri tarpeet ja katsontakulma kuin puolisolla. Oletko kokeillut keskustella asioista ja siitä miten turhautunut olet?
Kyllä olen yrittänyt. Mies kertoo että vika on minussa että minä saan hänet aina vihaiseksi. Olen yrittänyt olla parempi nainen mutta tuntuu että mikään ei riitä.
Tuo on henkistä väkivaltaa. Hän voi näyttää hyvältä isältä niin kauan, kuin pystyt peittämään tuon lapsilta. Teininä he eivät ole enää huijattavissa. Lapset ovat lojaaleja teille molemmille, ja nähdä isänsä kohtelevan sinua huonosti he lakkaavat kunnioittamasta häntä.
Minun ex väitti minusta samaa, kävi ilmi että vuosien myötä hänen alkoholin käyttö kehittyi alkoholismiksi. Hän oli koko aika joko krapulainen tai kärsi odottaessaan seuraavaa kertaa kun saa ottaa. Hänestä tuli yhä ärtyisämpi. Voisit kiinnittää huomiota, onko hän kerran viikossa kunnon humalassa, tai jopa ottaa viikollakin.
Puhu miehen kanssa - seuraavat kerran kun valittaa sano että olet miettinyt eroa kun on noin huonosti
Olisiko mahdollista että eroat ja mies perustaisi uuden perheen ja unohtaisi entiset lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi hyvä isä lapsille voi olla paska puoliso ja kumppani. Lapsilla on eri tarpeet ja katsontakulma kuin puolisolla. Oletko kokeillut keskustella asioista ja siitä miten turhautunut olet?
Kyllä olen yrittänyt. Mies kertoo että vika on minussa että minä saan hänet aina vihaiseksi. Olen yrittänyt olla parempi nainen mutta tuntuu että mikään ei riitä.
Jos minun puolisoni sanoisi noin, käskisin hänen lähteä mahdollisimman pian muualle asumaan ja etsimään itselleen kumppania, joka ei vihastuta vaan saa hymyn huulille. Koska sellaisen haluaisin itsellenikin. Haluaako hän olla toisen elämän ankeuttaja vai ilon tuoja? Entä sinä?
Olen hyvä äiti ja ihminen. Usein mietin eikö avioliitto ole sitä että on onnellinen jonkun kanssa!? Ei tällaista. Olisi ihana vetää yhtä köyttä jonkun kanssa eikä aina kokea negaa.
Mies on paha.
Miehet ovat pahoja.
Vierailija kirjoitti:
Puhu miehen kanssa - seuraavat kerran kun valittaa sano että olet miettinyt eroa kun on noin huonosti
Olen siinä tilanteessa että näin olen tehnyt. Hän kokee sen uhkailua vaikka en ole onnellinen. Miettii avioehtoa jne vaikka haluaisin että hän puhuisi tunteista tai lähtisi pariterapiaan. Kuulema hänessä ei mittään vikaa, ei lähde terapiaan.
Hanki kiva harrastus. Mies hoitaa lapset, kun harrastat. Mieliala paranee. Ei kannata heti ajatella eroa. Se ei ole lapsille paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olisi hyvä isä lapsille voi olla paska puoliso ja kumppani. Lapsilla on eri tarpeet ja katsontakulma kuin puolisolla. Oletko kokeillut keskustella asioista ja siitä miten turhautunut olet?
Kyllä olen yrittänyt. Mies kertoo että vika on minussa että minä saan hänet aina vihaiseksi. Olen yrittänyt olla parempi nainen mutta tuntuu että mikään ei riitä.
Tuo on henkistä väkivaltaa. Hän voi näyttää hyvältä isältä niin kauan, kuin pystyt peittämään tuon lapsilta. Teininä he eivät ole enää huijattavissa. Lapset ovat lojaaleja teille molemmille, ja nähdä isänsä kohtelevan sinua huonosti he lakkaavat kunnioittamasta häntä.
Minun ex väitti minusta samaa, kävi ilmi että vuosien myötä hänen alkoholin käyttö kehittyi alkoholismiksi. Hän oli koko aika joko krapulainen tai kärsi odottaessaan seuraavaa kertaa kun saa ottaa. Hänestä tuli yhä ärtyisämpi. Voisit kiinnittää huomiota, onko hän kerran viikossa kunnon humalassa, tai jopa ottaa viikollakin.
Mieheni on paljon kunnollisempi kuin minä! Mutta olen kuitenkin tosi hyvä äiti ja kumppanininakin ihan hyvä mutta en ole töissä enkä tee rahaa. Kotia pidän pystyssä mutta en tarpeeksi.
Jos olet lihava, älä eroa koska et saa uutta. Siinä sitten kikkailet yhteishuoltajuuden maailmassa ja lihot suruusi ja ongelmiisi vain lisää. Et halua sitäkään.
Vaikka olisi hyvä isä lapsille voi olla paska puoliso ja kumppani. Lapsilla on eri tarpeet ja katsontakulma kuin puolisolla. Oletko kokeillut keskustella asioista ja siitä miten turhautunut olet?