Jos sinulla olisi syövän takia 2-5 v elinaikaa, kertoisitko läheisillesi?

Nyt ajattelen että en kertoisi, mutta kyllä se jossain vaiheessa tulisi esille varmaan. En haluaisi sitä voivottelua ja päivittelyä.

Tietysti kertoisin. Uskon rehellisyyteen ja avoimuuteen niin hyvässä kuin pahassakin.

Se lääkäri EI ole ennustaja. Mulle annettiin ”muutama vuosi” pari vuotta sitten. Onkologit ei oikeasti saisi antaa ennusteita, koska ne menee liian usein metsään, sanoi siihen vanha viisas lääkäri. Nämä asiat kerroin sitten puolisolle.

Kannattaa lähinnä keskittyä elämiseen, ennusteessa märehtimisen sijaan. Jos on joku tärkeä projekti, niin ehkä keskittyisin sen läpiviemiseen tarkemmin. Syövän kanssa voi myös käydä huonosti, se pitää ottaa huomioon.

Mulle annettiin ”muutama vuosi” pari vuotta sitten.

Sairaus on henkinen taakka sairastuneelle ja jos vielä pimittää sen, taakka kasvaa lisää. En käsitä sitä, ettei luoteta läheisiin sen vertaa, että kertoisi noin tärkeän asian! Käsittämätöntä.

Vetäisin itseni narun jatkoksi. Loppuisi ennen kuin kovimmat kivut tulisi. Tätä olen omalla kohdallani miettinyt.

Kyllä luultavasti kertoisin. Olisi muuten vaikeaa olla kunnolla heihin yhteyksissä, kun pitäisi valehdella ja vältellä puheenaiheita.

En pystyisi salaamaan, voisin niin pahoin tuollaisesta, että äiti kyllä huomaisi jonkin olevan huonosti.

En kertoisi kellekään jos tietäisin että kuolen muutaman vuoden sisään. möisin kaiken omaisuuteni ja vuokraisin halvan murjun, ryyppäisin, käyttäsin kovia huumeita ja eläin mistään välittämättä.

Narun jatkoksi vaan kirjoitti:

Vetäisin itseni narun jatkoksi. Loppuisi ennen kuin kovimmat kivut tulisi. Tätä olen omalla kohdallani miettinyt.

Minä ajattelin hankkia tarpeeksi suuren yliaanostuksen jotain huumetta. Joku narkki kertoi Youtubessa että jos kokaiini on mielihyväkertoimeltaan 500, methamfetamiini on 1400. Ajattelin kokeilla sitä.

En ole kertonut kenellekään, ei sen puoleen ole ketään jota kiinnostaisi.

Kertoisin. Heillä on oikeus tietää ja elää mukana. Omat läheiseni kesti ja meillä ollaan rehellisiä toisille. Rehellisyys ja avoimuus helpottaa kaikkia. Jokainen tuntee läheisensä ja tietää kuinka he suhtautuvat. Mutta itse en halua enää joutua tilanteeseen jossa olen henkilön kanssa yhdessä, mutta salaisuus on välissä. Jokainen läheinen on kokenut, että heillä on oikeus tietää ja haluavat olla mukana 100%. Itselläni oli kyllä enemmän aikaa ja sekin muuttui niin että enää ei tarvitse laskea vuosia.

Narun jatkoksi vaan kirjoitti:

Vetäisin itseni narun jatkoksi. Loppuisi ennen kuin kovimmat kivut tulisi. Tätä olen omalla kohdallani miettinyt.

Sama, nähnyt ihan tarpeeksi ihmisiä siinä syövän viimeisessä vaiheessa kun kivut on kovat ja ihminen ei ole enää läsnä mutta tuntee kaikki kivut, en missään nimessä halua samaa eli jos saisin syöpädiagnoosin niin köyden jatkoksi vaan, en ala niitä kipuja odottelemaan.

Asiasta on helppoa tietääkseen terveenä viisastella... Arvelen kuitenkin nyt ja tässä, etten puolisoa pidemmälle asiaa kertoisi,  kun en halua poismenon pelkoa ja tuskaa laajemmalle levittää. Aikanaan asia kuitenkin vääjäämättä tulee ilmi.

En tietenkään.  En halua antaa moista huolta ja taakkaa läheisteni harteille kannettavaksi.

Koska tiedän, että kaikki läheiseni  välittävät minusta syvästi ja todella.

Vähitellen itse valmistaisin asioita tulevaa lähtöäni  tästä maailmasta.

Kävisin töissä niin pitkään niin pitkään kuin se mahdollista on. 

Kun sairaus alkaa väkisinkin näkyä sille kaikkein läheisimmälle eli aviomiehelleni.

Niin tietenkin kerron hänelle totuuden.  Ja voimme yhdessä valmistella asiat tulevaa varten, kaikkinensa.

Minun mielestäni tämä on paras ratkaisu asiaan.  Ja tietenkin muilla on omat ratkaisunsa ja tapansa hoitaa asiat tuollaisessa tilanteessa.

Tämän mallin olen ottanut sukulaiseltani, joka näin menetteli.  Ja se oli hänelle ja hänen läheiselleen paras ratkaisu mitä olla voi.

Näin kertoi hänen aviomiehensä myöhemmin.

Vierailija kirjoitti:

Sairaus on henkinen taakka sairastuneelle ja jos vielä pimittää sen, taakka kasvaa lisää. En käsitä sitä, ettei luoteta läheisiin sen vertaa, että kertoisi noin tärkeän asian! Käsittämätöntä.

Ei välttämättä näin ole aina.

Ihminen kestää loppujen lopuksi suuren määrän erilaisia vaikeitakin asioita, ilman että hänen pitäis välittömäst kertoa suurista ja vaikeista asioista heti muille.

Kannattaa muistaa sekin, että onko juuri minulla oikeus saatta tämä oma sairaueni myös muiden ihmisten huoleksi ja taakaksi useiksi vuosiksi?

Ja lopulta voi käydä niinkin, että jos aivan hirveesti itse keskittyy siihen omaan oloonsa ja vaatii muilta aivan erityistä huomoita, koska kohtahan minä kuolen, niin kohdelkaa minua tosi hyvin,

Niin tällöin voi käydä niinkin, että useat alkavat odottaa tuon syöpäsairaan kuolemaa.

Koska hän on henkisesti niin vaativa ja valittava. Ja koska hän kuolee joka tapauksessa,. niin tuollainen valittaja tyyppi voisi kyllä jo kuolla aikaisemmin.

Kerroin. Ryyppäsin niin perkeleesti mutta parannuin. Nyt olen vaan juoppo.

tutut on kertonut avoimesti syövästä. apua on tarjottu tarvittaessa.ymmärrän ettei tarvi kertoo kaikille. mukaville ja luotettaville ,ehkä voi kertoo.

monilla voi olla ihan ok elämää, vaikka syöpä ei paranisi. läheisten kanssa voi viettää aikaa, jos tykkää tai tehdä jotain, mistä itse tykkää. hengellinen elämä voi myös korostua joillain.

oman voinnin mukaan. ainakin tuttuja kuollut syöpään,sairaalassa oltu sukulaiset vieraana loppuun asti sängyn vierellä.kuolema hiipumalla ei onneksi kipuja kun oli lääkitys.vierailua siis toivottiin että saa jutella ja olla toisen seurassa.riippuu ihmisestä mitä haluaa.

osa ihmisistä kammoaa ongelmia ja sairauksia ja voivat olla ikäviä tai kadota kun asia vaikea.

en pidä hyvänä itsemurha aikeita kun voi olla et ennuste ei pidä paikkaansa. ja muutama vuosi ok elämää voi kuitenkin viettää. sukulaisia siis ollu ihan  ok elämää syöpien kanssa tietysti hoitoa ja myös vaikeuksia ja leikkauksia.viettivät aikaa sukulaisten ja tuttujen kanssa.