Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En jaksa kuunnella ystävääni.... :(
26.11.2009 |
Ystäväni soittaa monta kertaa päivässä ja vuodattaa kaiken maailman kurjuuden niskaani. Jostain syystä hänellä menee aina 100 kertaa huonommin kuin kenelläkään muulla. Ja mun pitäisi tätä kuunnella päivästä, viikosta, kuukaudesta toiseen... Alkuun jaksoinkin, sitten epäilin masennusta, koitin auttaa, en osaa.
Ko. ihminen liioittelee räikeästi kurjaa kohtaloaan, valehtelee asioista ja suree lapsettomuuttaan. Hänellä on yksi lapsi, toista ei jostain syystä ole kuulunut.
Kaikki sympatiani hänelle, mutta mä en oikeasti jaksa enää kuunnella, hän saa puheluillaan minutkin alakuloiseksi.
Miten sanon hänelle? Miten ihmeessä voin muotoilla sanani ettei hän taas koe maailman potkivan päähän?
Vai miten asian hoidan?
:(
Kommentit (8)
ajattelin että ymmärrätte ilmankin. Ei kaikki näköjään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos soittaa monta kertaa päivässä, niin vastaa vain siihen ensimmäiseen.
Tekstailkoon, jos tulee uutta ja tärkeää asiaa...
jos tahtoo päivästä toiseen rypeä itsesäälissä jne niin ei sitten soita sinulle every day tästä
käske tosiaan sanoa päivän positiivinen asia
varmaan aluksi suuttuu mutta tosi ystävä ymmärtää ettei noin voi tehdä
Onkohan hänellä masennus tai vastaava? Siis tuo että kaipaa huomiota ei ole enää ihan normaalia, tuntuu että sitten on hän tyytyväinen kun kaikki voivottelee ja kauhistelee kuinka vaikeaa hänellä on ja kuinka koville hän on joutunut.
Jostainhan tuollainen huonionhaku johtuu ja olisi kiva tietää mistä se on oire. Ehkä jaksaisi paremmin kuunnella.
Olen itsekin vähän onneton siinä mielessä etten tiedä onko minusta sanomaan ihan suoraan ettei soita jos valittaa vain.
Huoh, pitää miettiä mitä teen.
vaikka ei ehkä edes itse sitä tajua. Se vuodattaminen helpottaa häntä, mutta on tietysti sinulle rankkaa. Rupea tekemään niin, että kuuntele myötätuntoisena hetki ja sitten reippaasti lopetat keskustelut kun itsellesi sopii, sanot että pitää mennä tms. Ystävä vähitellen tajuaa, että et ole hänen terapeuttinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa ystävääni, jolla on kaikki aina täydellistä. Tekee ongelman esim. jos ei saa lapsen syntymäpäiville lempikakkuaan, ja itkee siitä sitten stressaantuneena. Siihen on paha mennä sitten sanomaan, että on sulla vaikeeta...
Lainaus tältä sivulta:
http://www.tieteessatapahtuu.fi/011/luonto.htm
"Temperamentilla on keskeinen merkitys yksilön emotionaaliselle hyvinvoinnille. Temperamenttiteorioissa emootio-piirteillä on keskeinen asema, niin että useat tutkijat pitävät emootioita ja temperamenttia hyvin voimakkaasti yhteenliittyneinä käsitteinä.
Suorittamassamme kokeellisessa stressitutkimuksessa stressin kannalta keskeisiksi temperamenttipiirteiksi ovat aikuisilla osoittautuneet positiivinen ja negatiivinen emotionaalisuus.
Positiivisen emotionaalisuuden hermostollinen perusta on aivojen käyttäytymisen lähestymisjärjestelmässä, jonka aktivoituminen koetaan positiivisina tunteina kuten iloisuutena ja toiveikkuutena. Järjestelmän voimakkaseen perittyyn herkkyyteen liittyy toiminnan impulsiivisuus ja monotonisuuden välttäminen. Negatiivinen emotionaalisuus puolestaan liittyy käyttäytymisen välttämisjärjestelmään, jonka aktivoitumiseen liittyy pelokkuuden, hermostuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteet. "
Alue: Aihe vapaa
Täh?
Huomenta vaan Porvoollekin.