Miksi aina vaistomaisesti huutaa suuttuessa??

Kannattaa opetella huomaamaan tilanteen kulku, missä vaiheessa mikäkin vaihe seuraa toistaan, missä vaiheessa ääni nousee ja missä vaiheessa on enää vaikea hillitä itseään. Tunteille ei voi mitään, mutta sille voi, kuinka niihin reagoi. Suuttuessakin voi miettiä ensin mitä sanoo, sanoa sen selkeällä, tiukalla, mutta rauhallisella äänellä. Asia ei muutu siitä sen vähäpätöisemmäksi, jos sen sanoo pienemmillä desibeleillä. Päin vastoin.



Ja en ole itse mikään malliesimerkki aina. Mutta olen huomannut, ettei suuttumukset mene samalla kaavalla aina, jos siihen haluaa itse vaikuttaa ja jarruttelee itseään. Suuttumisen tarkoitushan on muuttaa asioita ja se onnistuu paremmin, jos ei suututa toisia samaan silmittömään raivoon, jota itse tuntee, koska vain itseään voi hallita, toisia ei.

oikeastaan ehkä kerran,pari vuodessa saatan korottaa ääntäni... ja silloin lapsi menee esim. sängyn alle piiloon,ja pelkää todella.



asiat menee perille rauhallisella puheella paremmin kuin huutamalla. lisäksi,kun aina huudat urku auki,se menettää tehonsa. ja tuntuu kaikista pahalta. erityisesti lapsestasi.

et osaa ilmaista itseäsi muuten.



Alista vaan huutamalla, hyvä tulee!