Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun kävely ei enää onnistu? rv36+
26.11.2009 |
Ei vaan pysty kävellä, alapäähän ja alamahaan sattuu niin jumalattomasti! Sohvalta ja sängyltä nousu on yhtä tuskaa, saati sitten vessassa käynti.
Kaikista parasta on vielä se kun ranteet/kädet ovat niin kipeät ettei tukea voi ottaa...
Kommentit (9)
kannustavista kommenteista! :D
Noh, tätähän se on.. Kunto ei muutenkaan mikään hyvä ole, niin nyt enää pääse liikkumaan sen vähänkään verran :( Ja raskaushan ei tosiaan ole sairaus, eipä... ;D
-ap
että syntys äkkiä, eikä kunto pääsis romahtamaan kovin alas...
Hokee itselleen mantraa "raskaus EI ole sairaus, raskaus ei ole SAIRAUS, RASKAUS ei ole sairaus..."
Ja varautuu henkisesti järkyttävään kuntokuuriin kun synnytyksen jälkeen tajuaa, ettei ole mitään mahiksia harppoa portaita kaks kerrallaan, kun lihakset on ihan surkastuneet...
*olenpas mä kannustava tänään*
Nimim. been there done that...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ainakin se auttoi loppuraskaudesta.
koita jumppailla makuuasennossa, ette ainakaan tulppia tule. Jos odotat esikoista, sen kun laiskottelet hyvällä omallatunnolla, lue ja nauti rauhasta. Nuku paljon jne. Ei ole enää pitkästi jäljellä, ja luulisi, että jos olo on noin hankala, sekin enteilee jo synnytyksen lähestymistä.
pururadalta uimahalliin. Voi että oli ihanaa se lähes painoton tila... Sitä herkkua ei tosin pitkään kestänyt, kun lääkäri kielsi uimahallin infektioriskin takia.
ehdotan, että toivot parasta. Ja jumppailet makuuasennossa minkä pystyt. Sulla ei kuitenkaan kamalasti ole jäljellä. Ei sua varmaan yhtään lohduta, mutta mulla oli suuren osan raskaudesta tuota, siihenkin jotenkin tottui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kysy neuvolastasi ja/tai synnytyssairaalasi fysiojumpparilta vuokralle tukivyöta tai sellaista "lantiokorsettia", että saat pidettyä itsesi kasassa synnytykseen asti.
Minulla oli sellainen korsetti kolmannen raskauden viimeisen kuukauden, kun jalat meni alta paikkojen löystymisen takia ja sairaalasta sain fysioterapeutin liikuntaohjeet sekä ihan oman kokoisen tukikorsetin jota pidettiin heti ennen sängystä ylösnousua makuulle menoon asti. Auttoi, pystyin kävelemään, kun sairaalaan mennessä jouduin pyörätuoliin ja pikkuhiljaa jumpan ja tukivyön kautta rollaattorin ja keppien avulla kävelemään, kun pääsin kyynärsauvoihin asti pääsin viimeiseksi kuukaudeksi kotiin.
Tsemppiä!
mulla myös. Rv 36+0 nyt ja liikkuminen täyttä tuskaa... Tähän asti olenkin kevyesti liikutellut koirat ja hevoset, nyt kun vauva kääntyi pää alaspäin ja laskeutui sinne lähtökuoppiin, on kaikki liikunta totaalista tuskaa.
Supistaa, painaa välillä selän puolelle johonkin hermoon, välillä taas tuonne etupuolelle, ja tosiaan niin kuin puukkoa kääntäisi siellä luiden välissä. Hermokipu johtaa välillä jalkoihin niin että meinaa mennä jalat alta kesken liikkeen...
Mulla oli tuo tukivyö käytössä keskiraskauden paikkeillä, tai siis siitä melkein tähän asti, ja oli kyllä hyvä. Nyt vaan ei mahdu enää kunnolla, ja tuntuu ikävältä se alaosa, kun vauva jää niinkuin vähän sinne "väliin".
Jos voisin, niin lepäilisin rauhassa ja yrittäisin kevyesti jumppailla, parempina päivinä sitten vaikka pieniä kävelylenkkejä jos onnistuu. Mulla nyt on se tilanne, että koirat on ulkoilutettava, sattui tai ei, ja kotona pyörii myös aktiivinen kolmevuotias esikoinen, ja minä olen siis yh, eli kotityöt + lapsen hoito ovat täysin minun niskoillani. Ei siis paljon maata sohvalla... Panadolilla ja hammasta purren siis, ja ajatusleikillä "ei enää kauaa, ei enää kauaa, ei enää..."
Huhhuh, mutta hei, ei siinä oikeasti enää kauaa mene, ja jos siis mahdollista, niin nyt vaan rennosti ja tankkailet niitä lepotunteja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitääpä kysästä tuosta tukivyöstä neuvolassa, olis kyllä ihan kiva jos vielä pystyis edes vaikka 15min käydä kävelemässä. Meilläkin noita koiria on ja mies päivät töissä niin pakkohan niitä on ulkonakin käyttää sillä välin, tosin mies on pitemmät lenkit hoitanu nyt, onneksi.
Pitää vaan yrittää hyvillä mielin lepäillä ja olla rauhassa, esikoinen tosiaan vasta tulossa :)
Ja tsemppiä muillekin loppuajalle!
-ap
että syntys äkkiä, eikä kunto pääsis romahtamaan kovin alas...
Hokee itselleen mantraa "raskaus EI ole sairaus, raskaus ei ole SAIRAUS, RASKAUS ei ole sairaus..."
Ja varautuu henkisesti järkyttävään kuntokuuriin kun synnytyksen jälkeen tajuaa, ettei ole mitään mahiksia harppoa portaita kaks kerrallaan, kun lihakset on ihan surkastuneet...
*olenpas mä kannustava tänään*
Nimim. been there done that...