Lue keskustelun säännöt.
Mikä on kurjin kuulemasi lohdutus?
23.11.2021 |
Vuosia sitten, kun olin menettänyt työni, lemmikkini ja lähes koko omaisuuteni tulipalossa ja istuin kriisimajoituksessa itkemässä, sosiaaliohjaaja lohdutti minua tällä tavalla: "Kuule, Eritreassa ja Etiopiassa ei ihmisillä ole yhtään mitään!"
Kiinnostaa ihan vertaisterapian kannalta, millaisia hyvää tarkoittavia mutta ei ihan kohdalleen osuvia lohdutuksen sanoja te muut olette kuulleet.
Kommentit (99)
No mitä, sehän on vaan rintasyöpä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
21-vuotiaana "kyllä säkin vielä löydät jonkun." (nyt ikää 33 enkä ole vieläkään seurustellut...)
No just nää kliseet kuten elämä voittaa, kyllä kaikki järjestyy, löydät vielä paikkasi, mikä ei tapa vahvistaa ym
Ja v.itut.
"Olisit tyytyväinen, että sulla on edes äiti." - yläasteen koulukuraattori, kun isäni kuoli enkä pystynyt käymään koulua
"No sun tissit ei ainakaan ala koskaan roikkumaan, kun on niin pienet" -eksä, samalla onnellisesti leipoen rintojani (ja oli väärässä xD)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä ei tapa se vahvistaa.
Tää. Oman elämänsä marttyyrien lempilause.
Mikä ei tapa, se takuuvarmasti traumatisoi.
Mitä te itse olette sanoneet niille, joita on kohdannut suuri menetys tai suru.
On vaikeaa löytää sanoja silloin.
Ja kuitenkin haluaa jotenkin lohduttaa ja ottaa osaa, mutta ei sillä hetkellä keksi sanomista, niin turvautuu noihin yleisiin sanontoihin.
Se ei yhtään vähennä sitä, etteikö ystävä ja läheine olisi pahoillaan puolestasi.
Hän ei vaan yksinkertaisesti osaa sanoa muuta.
Mieti asiaa omalle kohdallesi. Millainen sana sirkka osaisit itse olla, kun sinun pitäisi jotenkin toista lohduttaa tai ilmaita se että olen puolellasi`?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Sun äitishän oli jo vanha ja aattele mikä ikäero teille ois tullu!"
kaveri äitini keskenmenon jälkeen kun olin 15. Äiti oli 41.
Minua ihmetyttää juuri nuo "sun ongelmas on mitätön kun muualla on huonommin" -heittäjät. Ai autos jäi tien päälle? No kaikilla ei edes ole autoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eräs läheiseni oli tehnyt minulle pahaa fyysisesti, äitini" lohdutti" ettei kukaan ole täydellinen, jokainen meistä tekee virheitä. Joten asia pitää unohtaa ja antaa anteeksi.
Ikinä en kuullut tästä häneltä yhtä myötätuntoista sanaa. Tuli tunne että olin ansainnut hänenkin mielestään kyseisen pahoinpitelyn.
On tää kyllä täynnä helvetillistä paskaa.
Nyt haukutaan ja ivataan jo sitäkin, jos joku jotenkin lohduttaa vaikeuksien keskellä.
Mistäs palstalaiset itse sieppaisivat just ne ainoat ja oikeat sanat, kun tilanne tulis heidä itsensä eteen, että pitäis toista jotenkin tsempata ja lohduttaa.
Itsekkäitä ja tyytymättömiä olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas porukka tänään hyvällä tuulella :D
Vierailija kirjoitti:
Minua ihmetyttää juuri nuo "sun ongelmas on mitätön kun muualla on huonommin" -heittäjät. Ai autos jäi tien päälle? No kaikilla ei edes ole autoa!
No ehkä hän ei siinä tilanteessa osannut muuta todeta.
Välttämättä kaikilla ihmisillä ei ole suuria empatiakykyjä.
Sen näkee erittäin selvästi tälläkin palstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerroin isälleni, että eräs urheiluvammani on niin paha, että sille ei pystytä tekemään mitään. 15 vuoden aktiivinen harjoittelu ja lupaava urheilu-ura meni siinä. Isäni sanoi "kyllä muakin lantioon sattuu kuule."
Ei olla ikinä oltu oikein samalla sivulla missään isäni kanssa, mutta toi oli jo julmaa. Sen hetken, kun olisin ehkä kaivannut apua ja tukea, niin isäni käänsi itsestään uhrin.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te itse olette sanoneet niille, joita on kohdannut suuri menetys tai suru.
On vaikeaa löytää sanoja silloin.
Ja kuitenkin haluaa jotenkin lohduttaa ja ottaa osaa, mutta ei sillä hetkellä keksi sanomista, niin turvautuu noihin yleisiin sanontoihin.
Se ei yhtään vähennä sitä, etteikö ystävä ja läheine olisi pahoillaan puolestasi.
Hän ei vaan yksinkertaisesti osaa sanoa muuta.
Mieti asiaa omalle kohdallesi. Millainen sana sirkka osaisit itse olla, kun sinun pitäisi jotenkin toista lohduttaa tai ilmaita se että olen puolellasi`?
Mä ainakin sanoin ystävälleni kenen isä kuoli, että olen pahoillani, enkä tiedä mitä sanoa. Sanoja ei vain ole. Mutta olen tässä vierelläsi.
Lukuisten epäonnisten lapsettomuushoitojen jälkeen kerroin ystävälleni etten voi saada lapsia. Hän kolmen lapsen äiti sanoi ettei se haittaa mitään.
Voi jumalauta.
Keskenmenon jälkeen hoitaja tai lääkäri: "Näitä sattuu, mutta näistä ei vaan puhuta." Tämä siis vuonna 1998. Myöhemmin vastaavissa tilanteissa olen terveydenhuollon puolelta saanut parempaa tukea ja lohdutusta.
Muita samaan aiheeseen liittyviä "lohdutuksen" sanoja: "Eihän se ollut vielä edes oikea vauva." "No mutta sinullahan on jo xx lasta, nauti heistä." "Mutta ajattele, kun jollain kuolee jo syntynyt vauva, tai isompi lapsi."
joojoo. Kyllä minä pystyn kuvittelemaan, että lapsen kuoleman aiheuttama suru on iso, mutta ei se poista sitä tosiasiaa, että minun pieni suruni on minulle ihan todellinen, ja sillä hetkellä ajankohtainen. Minulla on siihen täysi oikeus.
Ota lasillinen kylmää vettä.
Puhuin kivuista.
"Asioilla on tapana järjestyä." Siinä kaikki ihmiseltä, jonka puolesta olin soittanut sinne tänne, jotta hän saisi apua ja tukea kun hänellä oli vaikeaa. Hän siis pyysi minua soittamaan ja istui itse vieressä. Sitten kun minä tarvitsin tukea, sain tuollaisen tekstarin.
"On mullakin kuule joskus ollut xxx ja yyy, ja tässä sitä vielä ollaan" tai "ei kaikesta kannata välittää!"
Vähättelyä. Äitini on näiden lausahdusten ammattilainen.