Lue keskustelun säännöt.
6v tyttö ei uskalla mennä itse kaverin synttärijuhliin? Tavatontako?
09.06.2008 |
Meidän tyttömme on 6v7kk ja oli eilen päiväkotikaverin synttäreillä. Tosin ei uskaltanut sinne jäädä yksin vaan mieheni piti jäädä sinne seuraksi.
Viimeksi kun eräs kaveri kutsui, tyttö kieltäytyi menemästä:(.
Tytöllä on tosi pahoja sosiaalisia pelkoja. Ja joo, saamme jo niihin apua.
Mutta kysyisinkin: onko tavatonta että tämän ikäinen EI jää tai mene synttärikutsuille? Onko se kovin epätavallista? Ei muutenkaan käy koskaan kenenkään luona yksin leikkimässä.
On erityistarpeinen lapsi joten osa selittyy siitä...
Kommentit (13)
No sen mäkin olen kyllä huomannut että monet tämän ikäiset jo kulkevat matkoja yksin ja menevät mielellään yksin leikkimään.
Meidän tytöllä vaan on niin paljon kehityksellisiä ongelmia, niistä tämä epäsosiaalisuus ehkä pahin:(. Olemme kovasti yrittäneet kannustaa tyttöä, mutta vaikeaa se on. Hän ripustautuu erittäin kovasti meihin ja eskarissa myös avustajaansa. Joitain kavereita hänellä on siellä eskarissa, enimmäkseen poikia, mutta jotenkin tuntuu ettei hän heidänkään kanssa uskalla leikkiä. Ehkä pelkää liiaksi niitä muita lapsia siellä sitten?
Kun on tällaisia kielenymmärtämisen vaikeuksia niin ehkä toiset lapset ovat sitten pelottavia ja arvaamattomia. Jos tyttö saa olla yksin jonkin kaverin kanssa niin sujuu hyvin, mutta joukossa perääntyy heti!
Mutta haluaisin kokemuksia muiltakin! Tiedättekö muita yhtä "arkoja" tai sellaisia joilta arkuus on vähentynyt ajan mittaan ja millä keinoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa ei meno ole tuollaista että 5-6 kulkevat itsekseen kavereilla ja jopa niin ettei lasta juuri kotona näe! Useissa maissa tuota pidettäsiin hoidon laiminlyöntinä. Suomessa lapset itsenäisteään ihan liian varhain. Ihmeen vähän sattuu esim liikenneonnettomuuksia kun niin paljon näkee tosiaan 5-vuotiaiden kurvailevan itsekseen jopa vilkkailla teillä.
Samaa mieltä olen ihan hiljaa ainakin. Tosin täällä meidän maalaiskunnassa en kyllä näe mitään yksinäisiä 6-vuotiaita liikenteessä.
Mutta en edes vielä toivoisi sellaista että tyttö kulkisi yksin. Kunhan edes uskaltaisi jäädä jonnekin hetkeksi yksin! No kotiin voi jättää ihan pikkuhetkeksi. Tai että uskaltaisi tehdä jotain itsenäisesti.
Onhan se nyt jo ihan toivottavaakin ja normaalia että haluaisi että lapsi itsenäistyisi pikkuhiljaa. En ymmärrä miksi tytön pitää olla niin pelokas.
Ap
vapaalle niin ettei lasta oikein kotona näe. Kyllä meidänkin pihassa lapset liikkuu keskenään, mutta aina on joku vanhempi vahtivuorossa. 5-vuotiaat pyöräilijäthän ovat ihan hengenvaarallisia yleisillä teillä!
Meidän juuri 6-vuotta täyttänyt täysin normaali (joskin arka) lapsi ei myöskään uskalla jäädä kavereiden synttäreille yksinään. Muutaman kaverin luona käy kylässä yksin, jos paikalla ei ole muita vieraita, mutta synttäritilanne, jossa lapsia on paljon on sen verran pelottava, että ei uskalla.
Vielä on äiti ollut tervetullut kaikkialla mukaan. Sitten kun synttäreillä ollaan, niin uskaltaa kyllä yleensä leikkiä ja touhuta muiden lasten kanssa, mutta tarvitsee tuekseen sen tiedon, että äiti/isä on paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tyttömme sai ekaluokan aikana yhtäkkiä hirveästi rohkeutta ja itsenäsityi paljon. Uskaltaa nyt mennä yksi lähileikkipuistoon, maksaa ostokset itse jne. Eli lasten kohdalla on aina toivoa, jokaisella on omat heikot kohtansa. Sinun tehtäväsi on rakastaa lasta sellaisena kuin on ja rohkaista ja kannustaa.
on eräs nelivuotias, joka saa liikkua vapaasti missä tykkää, joki kulkee vieressä, samoin vilkas tie, jolla on eräänkin kerran seikkaillut, niin että autojen pillit ovat soineet. Me naapurit ollaan välillä lasta noukittu vaaranpaikoista ja palautettu kotiin, mutta eipä tunnu auttavan. Ihan "tavallinen" perhe on kyseessä. Käsittämätöntä.
Arkuudesta vielä, että olen kamppaillut saman ominaisuuden kanssa pienestä lapsesta alkaen. Se vain on luonteenpiirteeni. Ensimmäisen koulupäivän vietin pulpetin alla piilossa. En minä edelleenkään ole smalltalkin mestari, mutta opinnot sain loppuun ja eikä ujous työelämässäkään ole rajoittanut, vaikka sen kanssa onkin joutunut kamppailemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menee vähän alkuperäisen aiheen viereen, mutta en minäkään voi ymmärtää että 5- tai edes 6-vuotias painelee yksin pihalla kavereidensa luo. Eri asia, jos kyseessä on samassa talossa tai pihapiirissä oleva kaveri, silloin voisin ikkunasta katsoa että pääsee sisälle ja soittaisin kaverin äidille perään, että varmasti tulisi. Luotan kyllä lapseen, mutta kun meistä aikuisista ei koskaan tiedä!
Meidän 5-vuotias saa mennä itsenäisesti mummolle, asutaan maalla mutta mummo asuu niin, ettei tarvitse tielle mennä ollenkaan. Jos en näe, että tyttö menee ovesta sisään, niin soitan mummolle ja varmistan. Tokaluokkalaisen serkkunsa kanssa saa leikkiä ulkona niin, etteivät ole koko ajan näkyvissä, mutta oman ikäisten kanssa ei.
sosiaalisista ongelmista kärsivän lapsen suhteen? Meillä on nuorempi, mutta myös hänellä omat sosiaaliset ongelmansa. Onko lapsellanne jokin diagnoosi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sosiaalisista ongelmista kärsivän lapsen suhteen? Meillä on nuorempi, mutta myös hänellä omat sosiaaliset ongelmansa. Onko lapsellanne jokin diagnoosi?
No jotain pieniä neuvoja on annettu. Pitäisi yrittää tukea lasta, esim. maksamaan jotain pikkuostoksia itse, jäämään hetkeksi (5 min.) yksin pihalle. Päiväkodissa kannustavat suorittamaan jotain itsenäisesti, esim. lähettävät tytön hakemaan jotain toisesta huoneesta. Tyttö pelkää tosi paljon just sitä että joutuu menemään jonnekin kauas jotain hakemaan! Jos joku vieras sattuisi tulemaan paikalle, niin tyttö livistäisi heti takaisin.
En sitten tiedä mitä vielä tekisi. Meillä oli kyllä eilenkin tarkoitus että tyttö olisi jäänyt yksin synttäreille mutta mies ei raaskinut lähteä kun tyttö oli niin pelokas ja paikalla oli muitakin vanhempia.
Tytön diagnoosi on tällä hetkellä F83, monimuotoinen kehityshäiriö. Hänellä on vähän kaikkea, jos sanotaan näin:). myös autistisia piirteitä, tarkkaamattomuutta, kontaktihäiriötä jne.
Oikeast tämä alkaa jo pikkasen hankaloittaa elämää. Jos vien tytön jonnekin niin joudun lähes aina jäämään paikalle. Se vain on vähän hankalaa kun tytöllä on kuitenkin kaksi muutakin sisarusta, joista on huolehdittava mm. vilkas 2v pikkusisar...
Uimakouluun en tiedä voiko tyttö mennä. Hän pitää vedestä mutta luultavasti minun pitäisi olla mukana sielläkin + sisarukset. Mies on töissä kesän eikä muita hoitajia ole.
Oikeasti tuntuu että olemme kummajaisia. Muut tämän ikäiset jo menevät innosta kirkuen mukaan kaikkeen. Ihmiset sitten ihmettelevät meitä kun emme mene. Mutta ei se niin helppoa ole.
Ja niille jotka ihmettelee että 5-6-vuotiaat painelee keskenään pihalla tai kavereiden luo, ilmeisesti asutte jossain vaarallisessa getossa. Täällä meillä päin tuo on ihan tavallista ja ihanaa kaikille osapuolille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja niille jotka ihmettelee että 5-6-vuotiaat painelee keskenään pihalla tai kavereiden luo, ilmeisesti asutte jossain vaarallisessa getossa. Täällä meillä päin tuo on ihan tavallista ja ihanaa kaikille osapuolille.
käy yksin kavereilla, siis matkatkin. kaikki 5-6 veet täällä kulkee yksinään toistensa luo kylään. joka päivä käyvät toistensa luona. ei paljoa lasta enää kotona näe. Teidän lapsi on arempi eikä siinä mun mielestä oo mitään kummosempaa. Kannustatte vaan ja jos ei halua ei oo pakko mennä kenenkään luo. Kyllä sekin vaihe joskus tulee.