Lue keskustelun säännöt.
Harmittaako? Ota saikkea! Vastoinkäymisiä elämässä? Kotiin vain toipumaan.
22.11.2021 |
Työpaikalleni on muodostunut kummallinen kulttuuri sairauslomien suhteen. Mielestäni tämä alkoi, kun parilla työkaverilla oli menetyksiä elämässään ja niiden johdosta sairauslomaa akuutin stressireaktion vuoksi.
Nyt meininki on se, että kun yksityiselämässä tapahtuu jotain kurjaa, ollaan heti saikella. Jollei olla, niin vähintääkin joku toinen kehottaa jäämään kotiin. Jos läheinen kuolee, saikella ollaan ensin 2 kk ja sitten aina kolmisen viikkoa kerrallaan kun on joku läheisestä muistuttava merkkipäivä tai juhlapyhä.
Jos nukut pari yötä huonosti, saikelle vaan.
Pari viikkoa sitten yksi oli jäämässä saikelle, kun sukulaistyttö (ei oma lapsi) oli saanut mt-diagnoosin. Ei kuitenkaan mennyt työterveyteen, kai tajusi itsekin ettei lääkäri ehkä ole samaa mieltä asiasta.
Ymmärrän että elämässä tapahtuu asioita jotka horjuttavat työkykyä väliaikaisesti. Jotenkin tuntuu silti liioittelulta, että ihan tavalliset elämään kuuluvat surut, harmitukset ja menetykset ovat syy jäädä heti pois pitkäksi aikaa. Tuntuu jopa siltä, että meillä sitä pidetään outona jos joku tulee vanhan koiransa kuolemaa seuraavana maanantaina töihin. Mikset jäänyt kotiin? Mene nyt kotiin. Sairausloma on paikallaan, huilaamaan siitä.
Onko muilla samanlaista? Vai onko tämä vain meidän työpaikan juttu ja ehkä joku tilapäinen ilmapiirin muutos?
Kommentit (65)
Jos ei olla työkykyisiä, niin sitten otetaan sairauslomaa. Se on itsestään selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki ei ole niin naisvaltaisissa työpaikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei olla työkykyisiä, niin sitten otetaan sairauslomaa. Se on itsestään selvää.
Se on selvä. Se kuitenkin mietityttää, etten ole törmännyt tällaiseen aiemmissa työpaikoissani. Siis että kaikki elämän harmit vaativat aina pitkän saiken tai useampia. Ja että sitä odotetaan, siihen jopa kannustetaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ei ole niin naisvaltaisissa työpaikoissa.
Meillä on aika tasan 50/50 miehiä ja naisia. Ylivoimaisesti ansioitunein murhesaikuttaja on mies.
Ap
Mikä hemmetti on saikke? 🤔 Ikinä ennen kuullut sairauslomasta puhuttavan moisella termillä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi en olisi saikella aina kun mahdollista, kun saan silti täyden palkan? En halua tehdä enempää kuin tarvitsee ja se on järkevää.
Vierailija kirjoitti:
Mikä hemmetti on saikke? 🤔 Ikinä ennen kuullut sairauslomasta puhuttavan moisella termillä...
Erikoista. Ehkä jotain alueellisia eroja sitten.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi en olisi saikella aina kun mahdollista, kun saan silti täyden palkan? En halua tehdä enempää kuin tarvitsee ja se on järkevää.
Niin kai se on. Luulen että ainakin osittain tästä on kyse osassa tapauksia. Tai ainakin yhdessä. Jos työmotivaatio on muutenkin sillä tasolla että kaikki minkä voi jättää tekemättä tai nakittaa muille, jätetään tekemättä tai nakitetaan muille, niin kieltämättä toistuvat pitkähköt sairauslomat herättävät epäilyksiä.
Ap
Mitä paskaa sitä siellä tohtorilla pitää suoltaa, että ylipäätään sairaslomalle pääsee. Meitsillä pää kainalossa, niin kyllä kelpaa palvelukseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omalla työpaikallani en ole törmännyt tähän, mutta olen tuttaviltani kuullut. Ovat itse hakeneet saikkua yms.. ja paras oli henkilö, joka haki saikkua tuntemattoman isän kuollessa.. Hän nyt muutenkin käyttää kaikki mahdollisuudet hyödyksi tässä mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä paskaa sitä siellä tohtorilla pitää suoltaa, että ylipäätään sairaslomalle pääsee. Meitsillä pää kainalossa, niin kyllä kelpaa palvelukseen.
Meillä saa sairauslomaa ihan mistä vain syystä. Itsellekikin sitä on monesti tyrkytetty, vaikka en todellakaan ole kokenut sitä tarvitsevani. Tässä on varmasti eroja työterveystoimijoiden ja lääkäreiden välillä.
Ao
Otan saikkea, laitan tuikkekynttilän ja paistan muikkeja.
Viikon päästä ei tunnu yhtään paremmalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Omalla työpaikallani en ole törmännyt tähän, mutta olen tuttaviltani kuullut. Ovat itse hakeneet saikkua yms.. ja paras oli henkilö, joka haki saikkua tuntemattoman isän kuollessa.. Hän nyt muutenkin käyttää kaikki mahdollisuudet hyödyksi tässä mielessä.
Haluaisin tietää mitä lääkärin päässä liikkuu kun kirjoittaa tuollaisesta saikkulapun.
Meillä yksi oli pitkään poissa, kun hänen on-off-poikaystävänsä läheinen kuoli.
Ap
Jos mun läheinen esim. mies tai lapsi kuolisi, niin en olisi parissa kuukaudessa työkuntoinen. Jokainen toipuu tuollaisesta omaan tahtiinsa eikä ole mitään oikeaa määrää mitä tuon takia voi olla sairauslomalla.
Turhasta saikuttajia en ymmärrä.
Työkaveri vasta kertoi, että hän ottaa saikkupäivän aina, kun on saanut huonosti nukuttua ja esim. saanut unta vasta klo 2 jälkeen yöllä. Ei minulla ollut käynyt pienessä mielessäkään, että joku jäisi töistä pois tuollaisesta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri vasta kertoi, että hän ottaa saikkupäivän aina, kun on saanut huonosti nukuttua ja esim. saanut unta vasta klo 2 jälkeen yöllä. Ei minulla ollut käynyt pienessä mielessäkään, että joku jäisi töistä pois tuollaisesta syystä.
Eli sama meininki teilläkin. Tai ehkä näitä on melkein joka työpaikassa, ja meille on pesiytynyt useampia..?
Ap
Kun nilkka venähti ja todella en pystynyt töihin, pomo tenttasi, että miten se jalka nyt muka niin meni ja miksi se on nilkka, joka tuollaisen jälkeen on kipeä eikä joku muu paikka. Epäili, että huijaan itselleni sairaslomaa, vaikka lääkäri oli minulle jo todistuksenkin kirjoittanut. Tavallaan ymmärrän pomon asenteen, kun kuulen joidenkin ihmisten saikkusyitä.
Toiset kitkuttelee töissä pyörtymisen porteilla kipulääkkeen voimalla ja toiset soittaa, että nukuin vähän huonosti ja en taida jaksaa töihin. Meitä on moneksi. Tunnen huonoa omaatuntoa aina kun joudun jäämään saikulle, ellei ole raaja poikki tai kuumetta, eikä sen tietysti niinkään pitäisi mennä.
Aika heikkolaatuista porukkaa ap:n duunissa. Miten hyvin firmalla muuten menee? Kuka tekee saikuttajien työt?
Eikö kellään?
Ap