Lue keskustelun säännöt.
** elämää uudella omakotialueella**
15.11.2009 |
Ihan pakko nyt aloittaa keskustelu itseäni kiinnostaneesta / vaivanneesta asiasta. Olemme asuneet nyt reilut pari vuotta tällä alueella uudessa talossamme, jonka ostimme valmiina, emme siis ole rakentaneet itse. Koko alue on "uusi", kaupungin kaavoittama alue. Etupäässä ok-taloja, muutama rivitaloyhtiö.
Miehen kanssa olemme välillä itkeneet ja nauraneet tätä eloa ja oloa täällä. Ihmiset ovat uskomattoman kilpailuhenkisiä, uteliaita ja arvostelevia. Uskomatonta, että useita kokokaisia katuja ihmiset tuntevat ja tietävät jotankin toisensa. Ikäänkuin täällä täytyisi olla tekemisissä jollain tasolla koko alueen ihmisten kanssa. etenkin lapsiperheet tuntuvat tietävän toisensa ja toistensa asiat. Meille on siunaantunut muutama hyvä ystäväperhe, mutta usein heidänkin kanssaan keskustelu kääntyy joidenkin toisten perheiden asioihin. Ei tarvitse kuin kahvipöydästä nähdä tiellä menevän jonkin niin jo on juttua tästä.. ja aina negatiivista. Täällä on ruodittu ihmisten parisuhteet, lasten kasvatus (tai heitteillejättö), arvosteltu talot, pihat, ulkonäkö...
Koko katu tuntuu tietävän jos jollain on oikeudenkäynti, aviokriisi, menovaihde tai vatsatauti päällä..
Olen korviani myöten täynnä tätä aluetta. Jos et ole ehtinyt rakentaaa kompostia, laatoittaa pihaa tai siistiä ojanpiemtaretta niin jo kuuluu, että mitä aiot tuolle tehdä? Ja sitten kun teet jotain, tulee joka suunnalta ohjeita oikeasta rakennustavasta.. mies on niin kyllästynyt ylipäänsä edes tekemään pihalla mitään kun mitään ei saa rauhassa tehdä. Ja mitä tahansa teet, niin aina tulee parempia ohjeita joka aidan takaa... milloin olisi pitänyt olla milli hienompaa hiekkaa tai sentti paksumpaa styroksia.
Sitten yksi suurimmista raivostuttavista elämänlaatua huonontavista tekijöistä on ihmisten kyttäys ja arvostelu. Tällaisella alueella olet vahingossa ilmoittautunut julkiseen "asumisen mittelöön".. kuin missikisoihin. Me luulimme vain ostaneemme perheellemme kodin. Alueen ulkopuoliset ajavat hiljaa autoillaan ohi tai mikä pahinta, saattavat pysähtyä jopa talosi eteen ääneen arvostelemaan ystävälleen tai puolisolleen taloa tmv vaikka itse olemme lasten kanssa pihassa vieressä...
Samoin itse alueen ihmiset puhuvat paljon toistensa valinnoista. Tiedän, koska he puhuvat samanlaisia asioita minulle lähes jokaisen talosta tai pihoista. Sunnuntaisin kävellään kierros lasten kanssa asuleella ja tervehditään naapurustoa.. selän takana sitten muut jutut.
Miten te muut samankaltaisella alueella asuvat olette kokeneet, onko muualla tällaista? Paljon tuttavaperheiden kanssa olemme puhuneet ja samanlaisia kokemuksia on heillä. Muutama jo pois muuttanut, vähän syrjemmälle. Jotenkin sitä ihmiset ajattelee että se tietty talo on se unelma, mutta ehkä vielä suurempi asia on se missä se talo on.
Kommentit (76)
Kyllä teissäkin on ongelmaa, jos mietit roskia viedessäsi naapureita... Huhhuh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka edes haluaa näille nykyisille uusille "hienoille" asuinalueille, joissa rakennetaan toinen toistaan isompia taloja toinen toistaan pienemmälle tontille? Istu sitten siinä olkkarissa ja tuijottele naapurin makkariin sisälle.
No kukin tyylillään, mutta ítse asun kerrostalossa niin kauan kunnes löydän sen omakotitalon vanhalta tilavalta omakotialueelta tai vielä parempi jos olis pari kilometriä lähimpiin naapurihin...
että porukka on oman egon pönkittäjiä. Ei tarvita kun vähän maineeltaan parempi alue niin avot, kyllä ollaan niin polleita, niin polleita. Oksettavaa.
ihan tavalliselta omakotialueelta. Sen takia minä aina jaksan ihmetellä niitä jotka messuavat, kuinka omakotitalossa on kivaa kun on "oma rauha". Juu, jos ei lasketa juoruavia naapureita. Kun kävin ex-anoppini luona ensimmäistä kertaa, puutarhakierroksella hän selitti minulle kaikkien lähinaapureidensa erot, mielenterveusongelmat ja rahaongelmat. Ja oli nimenomaan parempaa asuinaluetta, joissa asui vain hyvätuloisia, talot olivat sellaista 200m2 kokoa ja hyvin hoidettuja, rempattuja jne.
En ikinä muuttaisi omakotitaloon! Ei ole niissä sellaista yksityisyyttä kuin kerrostalossa, siellä ei edes tarvi päivää kellekään sanoa.
mutta L:llä alkvassa kunnassa on L:llä alkava omakotialue johon tuo ap:n kuvaus sopisi todella hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on uusi asuinalue ja on myös olevinaan vähän "hienompi" sellainen. ALueeseen kuuluu rantakaistale missä asuvat ne kaupungin rikkaimmat, mutta tämä alue mistä puhun on ihan "tavispuoli" kuitenkin vähän hienomman maineessa.
Tuota naapureiden haukkumista en ole paljoa tavannut mutta olen varma siitä että en vain ole päässyt niihin piireihin missä sitä tapahtuu. Sen sijaan tuo talomissikisafiilis on ihan tuttua, en jaksaisi sitä enää ja mun tekisi mieli muuttaa pois.
Esim. meidän talo on rakennettu -89. On ollut siihen aikaan kallis hienostoalue, mutta ei tietenkään enää. Monet asukkaat ovat alkuperäisiä, ja lapsia ei ole kovinkaan monessa talossa. Minusta on ihanaa, kun ei koko ajan ovikello soi ja saa olla omissa oloissaan.
En ole tutustunut kuin lähimmäisiin naapureihin ja siihen ainoaan lapsiperheeseen. Heihinkin koitan pitää mahd. etäiset välit ja hyvin näyttää onnistuvan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua puistattaa noi uudet "samanlaisia taloja vieri vieressä pienillä tonteilla"-alueet. Jo päältä katsomalla tulee mielikuva että meno on just tuommosta ku ap kuvaa. Kaikkien pitäs haluta elää samalla tavalla ja olla samanlaisia perusperheitä ku jossain 50-luvun jenkkilähiöissä ja syntyy kuppikuntia ja juoruillaan toisista jos sillä vaikka sattuu olemaan väärän merkkinen auto tai nurtsi on viikon leikkaamatta. Ei helvetti, rivariin mieluummin ku tommoseen ghettoon. Vanhoissa omiksissa väljemmillä tonteilla on ollut oikeasti omakotitalon tuntu :).
Ja me asutaan maalla...
Ollaan junan tuomia ja oli lentää pienelle pyllylleni tajutessani, mikä juorupesä tämä alue on.
Lasten harrastusten parissa olen tutustunut äiteihin ja isiin, jotka silmät vilkkuen aloittaa kautta rantain jutustelun tarkoituksena saada selville mitä meidän elämään kuuluu. Musta olis ainesta poliitikoksi, niin ympäripyöreästi olen oppinut vastailemaan. Eikä siinä mitä, mielelläni kerron perheeni kuulumiset, mutta en halua kuulla niitä taas muuttuneina naapureilta tai työkaveriltani.
Sen olen oppinut, etten juorua kenestäkään mitään. Jos jotain kommentoin, puhun ainoastaan hyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankkikaa aita.
Hankkikaa koira tai kaksi.
Hankkikaa harrastuksia.Missä ihmeen vaiheessa ehditte juoruamaan tai pällistelemään pihalla niin, että väkeä sinne kerääntyy?
Omia valintojanne nuo ovat.
Kaikki on aina ap:n omaa syytä. Naapurit on oma valinta, juu!
Itse olen kotoisin pienestä kaupungista, ensin rivitalo- ja sitten omakotitaloalueelta, juuri sellaiselta, jossa on talot vierekkäin. Siellä ei todellakaan puhuttu naapureista selän takana (paitsi yksistä, mutta ne onkin aivan umpihulluja, oikeasti) eikä kyylätty toisten pihatöitä tai rakentamista. Lähinaapureiden kanssa oltiin kyllä hyvissä väleissä ja jonkin verran myös tekemisissä. Joten ei siis sovi yleistää, että muka KAIKKI pientaloalueet olisivat juuri tuommoisia, päin vastoin, uskon, että ap:n naapurusto on poikkeus.
Tietysti aika on nykyään eri kuin silloin, kun itse asuin okt-alueella (nyt asun taas pienessä kaupungissa, mutta syrjäkylällä). Varmaan tämän päivän materialistinen ajatusmaailma ruokkii juuri tuonlaista käytöstä. Varsinkin jos naapuriin sattuu esim. lainaamani viestin kirjoittajan kaltainen perusilkeä av-mamma ;) Kaikki suht samanikäisten ja samassa elämäntilanteessa olevien kansoittamat asuntoalueet eivät ole kuvatunkaltaisia, sukulaiseni asuu uudella rivitaloalueella, ja on tosi tyytyväinen siihen: pihassa on lapsille kavereita ja vanhemmille seuraa leikkipuistoon.
En voi muuta kuin toivottaa tsemppiä AP:lle! Suosittelen kuitenkin teidän perheelle, että älkää menkö mukaan naapuruston meininkiin, vaan näyttäkää kaikessa tervettä esimerkkiä: olkaa omia itsejänne ja älkää osallistuko juoruiluun.
Mua kans ärsyttää 3:n alle kouluikäisen kanssa, että pihassa ei voi edes puhua mitään ilman että 5m:n päässä olevan talon pihassa kuullaan joka sana. Kaupunkialueiden okt-slummit on kaikki tämmöisiä. Aina kun lasten kans pelmutaan pihalla, naapurissa heiluu verhot. Tuntuu että on tuijotuksen alla koko ajan.
Meillä myös kaveriongelmia on. Eli ei ole löytynyt ihan läheltä kavereita joiden kanssa viihtyisi. Ja sitten ne, joiden kans ei viihdy roikkuvat tossa kujilla kyselemässä mukaan tämän tästä. Eivätkä anna välttämättä helposti periksi, vaikka sanoisi että en mä nyt tule minnekään. Lopulta esikoinen pakenee sisätiloihin, kun joku vaan jankkaa eikä usko.
Kaipaan myös rauhaa, tämä sillit suolassa meininki tökkii. Halutaan perheenä olla rauhassa, ei siten että joku naapurin lapsi tai aikuinen on tossa koko ajan höpöttämässä tai sotkemassa paikkoja.
Mutta omaa rauhaa - sitä täällä ei ole.
Olisi mahtavaa mennä joskus ulos ilman että näkee ketään. Joskus katselen vain maahan kun kävelen varastolle puita hakemaan, ettei vaan kukaan bongaa minua..Haluaisin olla ihan oma itseni. Postia hakemassa tukka sekaisin, vaikkapa miehen huppariin pukeutuneena. Hullutella lasten kanssa pihalla, leikkiä niin kuin meillä leikitään. Komentaa ja menettää hermonikin vielä.. mutta tosi tv jotenkin rajoittaa. Kyllä me tälläistä elämää elämmekin ja sekin puhututtaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko pakko olla sosiaalinen okt-lähiössä? Entä jos ei halua muuta kuin moikata lähinaapuria? Entä jos viihtyykin perheen kesken,eikä halua koko kylän kersoja melskaamaan omiin nurkkiin?
Entä jos omat lapsetkin viihtyvät hyvin sisarusten kanssa, eivätkä välttämättä halua naapurin Millaa joka päivä pihalleen temuamaan?
Haja-asutusalue on tällöin ainoa ratkaisu.
Joku muukin siis ajattelee näin. Vaikka on lapsia. Eli ei halua kaikkia kylän kersoja nurkkiin vellomaan. Eikä halua omienkaan alle kouluikäisten juoksevan pitkin kyliä aamusta iltaan.
t. se yks 3:n äiti lähiöslummista:-)
Esim. meidän talo on rakennettu -89. On ollut siihen aikaan kallis hienostoalue, mutta ei tietenkään enää. Monet asukkaat ovat alkuperäisiä, ja lapsia ei ole kovinkaan monessa talossa. Minusta on ihanaa, kun ei koko ajan ovikello soi ja saa olla omissa oloissaan.
En ole tutustunut kuin lähimmäisiin naapureihin ja siihen ainoaan lapsiperheeseen. Heihinkin koitan pitää mahd. etäiset välit ja hyvin näyttää onnistuvan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro edes millä kirjaimella alkaa? :)
n. 70 km päässä pääkaupungista. Saimme talomme valmiiksi kesällä, jolloin tänne muutimme.
Minua taas jaksaa Helsingin humun jälkeen ihmetyttää se, kuinka ihmiset nyhjää omissa oloissaan eikä naapureista näy vilaustakaan. Minä kaipaisin enemmän sosiaalisuutta.
En minä ainakaan ole vielä huomannut mitään juoruilua tai vertailua. Johtunee siitä että suurin osa vielä rakentaa talojaan.
Jotenkin tuntuu, että pakkohan tuossa porukassa on mukana olla, jos kerta tietää mitä lapsistakin puhutaan ja verrataan? Yleensä juoruilijat lopettaa juoruilunsa kun huomaavat etteivät saa vastakaikua, eikö?
Meillä on kaksi, kohta kolme, alle kouluikäistä, joten ulkona ollaan mekin paljon. Samoin lapsia on meillä leikkimässä ja omat lapset on naapurissa. Ei meillä kukaan pihalle tule kutsumatta. Jos naapurit tulee teidän pihalle kutsumatta, niin eikö asiasta voisi mainita?
Minunkin mieheni neuvot ja vinkit kelpaa naapureille, onhan hän itse talomme rakentanut. Ammattinsakin puolesta naapureita auttaa ja tulee auttamaan tulevaisuudessakin. Ehkä meitäkin sitten autetaan kun apua tarvitaan?
Näitä sunnuntai ajelijoita ei meillä kamalasti näy kun asumme päättyvän tien päässä ja muuten ei vähäisetkään autoilijat haittaisi, mutta lasten turvallisuus huolettaa. Talon suunnittelu vaiheessa ajelimme itsekin uusilla asuinalueilla ideoita hakemassa.
Tiettyä sosiaalisuuttahan tämmöinen asumismuoto vaatii ja meillä todellakin niin päin, että ihmisiä ei näy, ja kaikki on liian omissa oloissaan. Me emme ole myöskään kateuteen taipuvaisia, joten naapurin kalliimpi talo ja hienommat autot ei voisi vähempää kiinnostaa. Meillä on kuitenkin kaksi toimivaa autoa ja itse, omien toiveiden pohjalta, suunniteltu ja rakennettu talo. Se riittää meille.
kuulutko "alkuperäisväestöön vai oletko muuttanut jonkun muun rakentamaan taloon. Jos olet muuttanut valmiiseen, jonkun toisen rakentamaan taloon, et tiedä rakentamisesta mitään, et kuulu tähän "selkä veressä raataneiden porukkaan". ja et ole sanut unelmaasi, koska et ole voinut päättää taloasi. Naapuriani lainaten "no, tuo nyt on tuollainen kuin on" (vastaus muuttopäivänämme kun sanoin että voi kun olisi tässäkin ulko-ovi, olisi lyhempi matka kantaa tavaroita.)
Täällä on musta ihan mukavaa mutta olen kyllä vähän sellainen etten kauheesti välitä mitä meistä puhutaan. Asutaan keskeneräisessä talossa ja piha on aika räjähtänyt myös...Muut ovat jo saaneet omansa valmiiksi. Mutta ei täällä mun tietääkseni mitään juoruilla, tietty jotain mutta ei ainakaan vertailla tai kilpailla varusteluissa. Joskus kun olen kaivannut vinkkejä pihaan niin olen kysynyt niiltä joilla piha on jo valmiina. Naapureilta saa apua jos on reissussa ja postilaatikkoa pitää tyhjentää. Täällä on erilaisia taloja mutta suurin osa ihmisistä on tavallisia duunareita ja jokainen on varmaan tehnyt niin ison kun mihin rahkeet ovat riittäneet. Ja kaikki ollaan yhtä velkasia;-). Mun mielestä täällä on vähän sellainen henki että jos jotain kallista ostais niin sais suunnilleen puolustella että mistä rahat siihen on saatu kun kaikki lyhentää niska limassa velkaa.
näillä tienesteillä kalliimpi talo. Eikä todellakaan mainostella uusia hankintoja vaan ihan matalaa profiilia pidetään ja niin luulen suurimman osan naapureistakin tekevän. Esim. postilaatikoita yhdessä hankkiessamme (postilaatikoiden ryhmittelyn vuoksi) olimme kaikki samaa mieltä, että kohtuuhintaista pitäisi saada. Samoin jo rakennusaikana vaihdettiin monien kanssa vinkkejä ja kokemuksia mistä rakennusmateriaaleja yms saisi halvimmalla.
Täällä on musta ihan mukavaa mutta olen kyllä vähän sellainen etten kauheesti välitä mitä meistä puhutaan. Asutaan keskeneräisessä talossa ja piha on aika räjähtänyt myös...Muut ovat jo saaneet omansa valmiiksi. Mutta ei täällä mun tietääkseni mitään juoruilla, tietty jotain mutta ei ainakaan vertailla tai kilpailla varusteluissa. Joskus kun olen kaivannut vinkkejä pihaan niin olen kysynyt niiltä joilla piha on jo valmiina. Naapureilta saa apua jos on reissussa ja postilaatikkoa pitää tyhjentää. Täällä on erilaisia taloja mutta suurin osa ihmisistä on tavallisia duunareita ja jokainen on varmaan tehnyt niin ison kun mihin rahkeet ovat riittäneet. Ja kaikki ollaan yhtä velkasia;-). Mun mielestä täällä on vähän sellainen henki että jos jotain kallista ostais niin sais suunnilleen puolustella että mistä rahat siihen on saatu kun kaikki lyhentää niska limassa velkaa.
meillä alkaa juuri rakentaminen tälläiseen paikkaan parinvkon päästä... täytyy sanoa että kyllä hirvittää millaista tulee olemaan ..onko juuri jatkuvaa vertailua yms.. etenkin olen sata varma että olemme pieni tuloisimmat ja nuorimmat kyseiseltä seudulta..onneksi ei ole kuin yksi rajanaapuri joka sekin jää "talon taakse"..tosiaan kannattelee pysytellä moikkaus/päivänsää linjalla..
eikä seillä ole tuollaista. olemme lähinaapureiden kanssa kavereita mutta kaikki muut ovat kaukaisempia, pelkästää moikkaustuttuja.
Meillä ei todellakaan ole tuollaista, MISSÄ tuollaista voi olla. ap kerro edes kaupunki