Miksi on niin että ennen näkemättömän tietotekniikan aikakaudella ihmiset pitää yhä edelleen ängetä kaupunkeihin?
Sen sijaan että kaupunkeja vain kasvatetaan ja kasvatetaan ne pitäisi ennemmin jopa lakkauttaa kokonaan. Jos viisikymmentä vuotta sitten olisi kysytty viimeisimmästä teknologiasta ja sen mahdollisuuksista perillä olleilta ihmisiltä mikä on kaupunkien tulevaisuus, he olisivat pitäneet hulluna ajatusta että kaupungistuminen vain kiihtyy. Ihmisen toiminta on internetin myötä nykyään vähemmän paikkaan sidottua kuin koskaan, ja ainoa syy miksi kaupunki konseptina ylipäätään on kehittynyt, on ollut sen kyky tuoda ihmisiä yhteen. Internet tekee saman aineettomasti silmänräpäyksessä.
Kommentit (62)
Eliitin on helpompi hallita ihmisiä kun ne ovat kaikki samassa paikassa.
Maalla ei paljon bailata. Ja se bailaaminen on monen sanavarastossa synonyymi elämiselle.
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei paljon bailata. Ja se bailaaminen on monen sanavarastossa synonyymi elämiselle.
Maallahan sitä vasta bailataan! Olet menettänyt paljon jos et ole bailannut maalla...
Useimmat ihmiset ovat sosiaalisia ja viihtyvät siellä missä muutkin ihmiset.
Muutama taho hyötyy rahallisesti siitä että ihmiset tungetaan esim. juuri pääkaupunkiseudulle. Onneksi koronan tuomat etätyöt muuttivat tilannetta hieman, ja ihmisille valkeni kuinka ahtaalle heitä yritetään rutistaa.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat ihmiset ovat sosiaalisia ja viihtyvät siellä missä muutkin ihmiset.
Mutta kuinka monta ihmistä siihen tarvitaan että tuntuu tarpeeksi sosiaaliselta?
Vaikka työt voisi tehdä etänä, ihmiset menevät sinne missä on palveluja, tapahtumia, aktiviteetteja, harrastusmahdollisuuksia...
Minä esimerkiksi en halua bailata, mutta en silti nauti maalaiselämästäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei paljon bailata. Ja se bailaaminen on monen sanavarastossa synonyymi elämiselle.
Maallahan sitä vasta bailataan! Olet menettänyt paljon jos et ole bailannut maalla...
En ole bailannut kaupungissakaan, mutta olen kuullut, että bailaaminen on elämässä tärkeintä.
Niin uskomattomalta kun se voikin kuulostaa niin moni ihminen kaipaa elämää ympärillensä.
Ei minua kukaan tänne pääkaupunkiin änkenyt. Itse tänne halusin tunkkaisesta synnyinkaupungistani.
Samoin kuin vanhempani halusivat maalta maakuntakeskukseen.
Ja heidän vanhempansa perämetsän pirtistä kyläyhteisöön.
Ja samoin kuin meidän lapsemme haluavat kokeilla siipiään Suomen pieniä ympyröitä isommassa maassa.
Se on ihmisen luonto tutkia, kehittyä, mennä eteenpäin. Harva istuu kuin tatti tyytyväisenä synnyinsijoillaan. Jos joku sinne jämähtikin niin mielessä taatusti häivähtää ajoittain haikea "mitä jos".
Hyvin suuri osa työssäkäyjistä tekee edelleen työtä, jota ei voi tehdä maaseudulta käsin. On myös paljon ihmisiä, jotka eivät osaa tai jaksa pitää huolta omakotitalosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei paljon bailata. Ja se bailaaminen on monen sanavarastossa synonyymi elämiselle.
Maallahan sitä vasta bailataan! Olet menettänyt paljon jos et ole bailannut maalla...
En ole bailannut kaupungissakaan, mutta olen kuullut, että bailaaminen on elämässä tärkeintä.
Ei ole, mutta on se ihan kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin uskomattomalta kun se voikin kuulostaa niin moni ihminen kaipaa elämää ympärillensä.
Mutta onhan elämää joka puolella eri kokoisissa paikoissa. Riippuu ihmisestä itsestään kuinka paljon haalii itselleen elämää siihen ympärilleen.
Talot ei rakennu, bussit ei kulje, lumi ei siirry kaduilta, roskikset ei tyhjene, noin niin kuin muun muassa - tietotekniikalla.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat ihmiset ovat sosiaalisia ja viihtyvät siellä missä muutkin ihmiset.
Jännää, että useimmat eivät kuitenkaan halua tuntea naapureitaan edes nimeltä. Outoa sosiaalisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla ei paljon bailata. Ja se bailaaminen on monen sanavarastossa synonyymi elämiselle.
Maallahan sitä vasta bailataan! Olet menettänyt paljon jos et ole bailannut maalla...
Olen asunut elämäni ensimmäiset 20v maalla enkä bailannut.
En missään tapauksessa halua takaisin maalle siellä vallitsevan kyttäyskulttuurin vuoksi.
Monelle asuinpaikka on "identiteettipolitiikkaa". On hienoa olla kalliolainen! Mikään logiikka kuinka monta neliötä samalla rahalla lähellä palveluita saisi Oulunkylästä saati Oulusta ei päde silloin.
Kun wolttaa koirankopin kokoisessa kämpässä Kalliossa tuntee olevansa mukana maailman kehityksessä, nykyajan ihminen ja edelläkävijä.
Kaupungeista on tullut entistä vähemmän paikkoja joissa tuotetaan yhtään mitään, nykyään niissä vain viihdytään ja kulutetaan. Sitä on ”palveluyhteiskunta” johon siirtymistä niin kovasti on meilläkin nuo kuluneet viisikymmentä vuotta hehkutettu muka jonain korkeammalle kehityksen tasolle siirtymisenä.