Mua naurattaa tämä d-vitskuhypetys...
ihan kauhea muotivitamiini. Kaikkien pitäisi syödä valtavia annoksia d-vitamiinia. Auringosta ja ravinnosta ei voi saada tarpeeksi.
On se kumma juttu, kun ihmiset selvisivät muinaisinakin aikoina ilman d-vitamiinilisää, ei ollut tippoja vauvoillekaan ja ihan nekin selvisivät.
KUOLIVAT ihan muihin asioihin kuin d-vitamiinin puutteeseen... ei ole käynyt mielessä, että elimistö ei ole epätarkoituksenmukainen ja ihmisen kroppa ei ole voinut evoluutiossa kehittyä tarvitsemaan nappia purkista.
Kommentit (22)
meitä ohjeistetaan antamaan lapsillemme.
AP puhuu evoluutiosta, te puhutte siitä, että jo parin sukupolven ajan on lisiä annettu. =DD
ja kermaa. Ei tarvinnut mitään vitamiinilisiä. Sillä ne on selvinneet.
ns. riisitauti oli yleinen, nimenomaan d-vitamiinin puutteen takia. Kalsiumista ei ole penninkään hyötyä, jos ei saa d-vitamiinia. Mutta ihan normaalit annokset syömme, emme mitään supersatseja.
mutta se on totta, että okeastaan me saamme nykyään enemmän d-vitamiinia kuin koskaan ennen. Ennen sen puutteeseen ihan oikeasti kuoli. Nykyään selviää ongelmitta, vaikkei söisi yhtää pilleriä lisää. Kun sitä tosiaan lisätään moneen ruokaan ja auringonsäteistäkin tulee maan pinnalle enemmän kuin koskaan ennen.
viimeiset parikymmentä vuotta meitä on varoiteltu auringon uv-säteistä, ihmisiä on kehotettu oleskelemaan varjossa, käyttämään pitkähihaisia vaatteita helteelläkin ja läträämään äly-korkeita suojakertoimia, joten aika paljon jää se auringon lahjoittama d saamatta.
keripukista jne. Ainiin, sehän olikin C-vitamiinin puutoksesta aiheutuvaa, ei D.
Keripukki on vanha tauti, josta ensimmäiset maininnat löytyvät antiikin ajalta. 400 vuotta ennen ajanlaskun alkua Hippokrates mainitse taudin ja muinaisilla egyptiläisillä oli sen vaikutuksia kuvaavia hieroglyfejä. Taudilla onkin ollut hyvin suuri vaikutus ihmiskunnan historiaan ja esi-historiaan aikana ennen kuin ruokaa ruvettiin valmistamaan ja säilömään tavalla, joka säilytti sen ravinteet. Vanhoina aikoina ruoan kypsentäminen heikensi sen vitamiinipitoisuutta ja varsinkin pohjoisilla alueilla talvisin ja keväisin ihmisiä kuoli runsain määrin pitkittyneen puutostilan vuoksi tai sen heikentäminä muihin tartuntatauteihin.
Tropiikissa D-vitamiinin puutetta ei käytännössä esiinny, koska auringonvaloa on runsaasti kaikkina vuodenaikoina. Meillähän riisitautia oli aikoinaan paljonkin D-vitamiinin puutoksen aiheuttamana.
ja tiesitkö hyvä AP, että esim lappalaisilla on hirveän paljon enemmän osteoporoosia kuin meillä etelän ihmisillä. Syy on se, että siellä ei aurinko paista senkään vertaa kuin täällä, joten eivät saa sitä vähääkään annosta luonnon omaa D-vitamiinia.
En tiedä viittasiko AP aloituksellaan influenssahysteriaan ja sen torjumiseen. Mutta kyllä D-vitamiinia syödään myös näiden muiden syiden takia.
viimeiset parikymmentä vuotta meitä on varoiteltu auringon uv-säteistä, ihmisiä on kehotettu oleskelemaan varjossa, käyttämään pitkähihaisia vaatteita helteelläkin ja läträämään äly-korkeita suojakertoimia, joten aika paljon jää se auringon lahjoittama d saamatta.
Jos laitat uv-filtteriä (suojakertoimellista aurinkorasvaa), niin se filtteröi vain ne uv-säteet. Kyllä sä sitä vitamiinia saat, vaikka et itseäsi käräyttäisikään. Myös varjossa saat aurinkoa ja sitä vitamiinia, vaikkei se sinuun kohtisuoraan osukaan...
suositellaan ympärivuotista D-vitamiinilisää, sillä tumman ihon melaniini estää vaaleaa ihoa tehokkaammin auringon UV-säteitä imeytymistä. Eli tummaihoisten iho suojaa myös auringosta saatavalta D-vitamiinilta!
joten jos blokkaat säteet jollain totaalisuojalla, niin et saa vitamiiniakaan...
ja tiesitkö hyvä AP, että esim lappalaisilla on hirveän paljon enemmän osteoporoosia kuin meillä etelän ihmisillä. Syy on se, että siellä ei aurinko paista senkään vertaa kuin täällä, joten eivät saa sitä vähääkään annosta luonnon omaa D-vitamiinia.
En tiedä viittasiko AP aloituksellaan influenssahysteriaan ja sen torjumiseen. Mutta kyllä D-vitamiinia syödään myös näiden muiden syiden takia.
viimeiset parikymmentä vuotta meitä on varoiteltu auringon uv-säteistä, ihmisiä on kehotettu oleskelemaan varjossa, käyttämään pitkähihaisia vaatteita helteelläkin ja läträämään äly-korkeita suojakertoimia, joten aika paljon jää se auringon lahjoittama d saamatta.
Jos laitat uv-filtteriä (suojakertoimellista aurinkorasvaa), niin se filtteröi vain ne uv-säteet. Kyllä sä sitä vitamiinia saat, vaikka et itseäsi käräyttäisikään. Myös varjossa saat aurinkoa ja sitä vitamiinia, vaikkei se sinuun kohtisuoraan osukaan...
Aurinkorasvat estävät tehokkaasti d-vitamiimin imeytymisen, eli ET saa d-vitamiinia jos aurinkorasvoja käyttelet, varsinkaan korkealukuisia, joita nykyään suositaan. Varjossa oleminen ei myöskään ole läheskään niin tehokasta d-vitamiinin tuotannolle:)
Ennen ihmiset olivat ulkona paljon enemmän toisin kuin nyt (sisätyöt ja sisällä oleilu muutenkin). Ulkona pitäisi olla klo 12-14 välisenä aikana ilman rihmankiertämää, ilman aurinkorasvaa, vähintään 15-30 min. jotta vitamiinia saataisiin.
Lisäksi se vaatii tarpeeksi voimakkaan auringonpaisteen. Tämä ei siis onnistu Suomessa kuin noin kuukauden ajan vuodesta.
Ennen kun syötiin luonnonkalaa, ei siis viljeltyä, siitä saatiin hyvin d-vitamiinia. Viljellyssä kalassa on murto-osa siitä d-vitamiinista mitä luonnonkalassa on.
Kalassa on myös murto-osa siitä d-vitskusta mikä olis kiva saada.
Puutostaudit on kyllä ollut sillon ihmisen alkuaikoina kovin yleisiä, vai mitäs mieltä AP on?
ja sen tarpeellisuudesta. Lähes kaikissa ihmisen kudoksissa on d-vitamiinireseotoreja, eli sen vaikutuskohteita. Ei niitä huvikseen ole, on vaan vasta äskettäin opittu tuntemaan. Vielä 60 luvulla d-vitamiini suositus oli 50 mikrogrammaa päivässä ja mitään myrkytyksiä ei esiintynyt, jostain syystä vaan suositukset laskettiin tasolle joka ei takaa terveyttä. Maksimi auringosta saatava määrä on 250 mikrogrammaa vuorokaudessa (jossain päiväntasaajalla) joten ihan turvallinen määrä. Tosin Suomen oloissa ei saada edes murto osaa tuosta edes aurinkoisena kesänä, saatikka muuten. jotta verenkierrosta mitattaisiin riitävä d-vitamiinitaso, niin päivittäin sitä tulisi ssaada noin 100 mikrogrammaa. D-vitamiinista saadaan koko ajan uutta tietoa, sitä tarvitaan luuston, lihasten, immuunipuolustuksen, hormonaalisen tasapainon ylläpitoon. Mitään oikeaa yliannostuksen riskiä ei ole, ei siitä ainakaan ole näyttöä. Mutta näissä maissa joissa sitä saadaan riittävästi on selvä yhteys siihen, että esim. diabetesta, suoliston alueen syöpiä, hormonaalisia syöpiä, luunmurtumia, osteoporoosia, masennusta ja tulehdussairauksia on vähemmän. t. farmasisti
miksi raiskaat suomenkielta?
vaan kirjoitan ja puhun suuhuni sopivasti. Kieli ei ole mikään pyhä lehmä, se kestää kyllä väännökseni.
ap
kun lapsuuttani muistelen.
Eli kyllä niitä lisiä on aina annettu.