Kummilasten valokuvien jatkuva postitus, miten sanoa "ei".
Olen kummi hyvin monelle lapselle ja minulla itsellänikin on lapsia - jotka tottakai ovat meille ne tärkeimmät. En kuitenkaan koskaan ole kokenut tarvetta työntää jatkuvalla syötöllä maksimaalisen suuria kuvia omista lapsistani kummeille tai canvas-tauluja!?
Olisi edes sellaisia kuvia, joita voi laittaa valokuva-albumiin, mutta ei kun ne yleensä ovat niitä a4-kokoisia kuvia.
Eivätkö muut vanhemmat ajattele, että ne heidän kummilapset ei kiinnosta niin paljon, kuin ne omat? Rakkaita lapsia toki kaikki, mutta canvas-taulu alkaa olla jo vähän liikaa. Ja tähän päälle ne kaikki muut valokuvat joita tulee kirjaimellisesti ovista ja ikkunoista.
Miten sanoa lapsen vanhemmille, että tämä on jo liikaa loukkaamatta? En aio laittaa taulua seinälle, en edes omista lapsista ole tehnyt tauluja!
Kommentit (22)
Kiitos mitta noin suurille kuville meillä ei oikein ole käyttöä.
Tai yksi tavallinen mappi, johon kokoat kaikki kummilasten kuvat muovitaskuihin. Siellä ovat eikä vie palkon tilaa. Canvastaululle en kyllä osaa vihjettä antaa.
Ihan älytöntä¨vanhemmilta, jotkut ei vaan hiffaa ettei se oma lapsi ole muiden maailman keskipiste. Ota isoista kuvista skannaus, ja tulosta normivalokuvan kokoisena ja laita albumiin. Jos kyselevät missä annetut kuvat on, kerrot että teit näin, kun ei ole tilaa/paikkaa säilyttää isoja kuvia niin että niitä voisi katsella.
Taulu vetäisi jo kyllä sanattomaksi itsenikin..
Ei taida olla sellaista tapaa sanoa ettei joku loukkaantuisi.
Käännä canvastauluista kangas ympäri ja ala harrastamaan taidemaalausta. Saat niistä ilmaisia harjoitustauluja.
Vierailija kirjoitti:
Ei taida olla sellaista tapaa sanoa ettei joku loukkaantuisi.
Jep. Loukkaantuminen on takuulla tiedossa, kun ihminen on jo lähtöjään niin hönö, että lähettää lapsistaan canvastauluja kummeille.
Voi ei, hirveä tilanne. Taulu... Miten sellaiseen edes reagoi. Ap on ollut liian hyvä kummi, siksi niitä kuvia tulee. Lakkaa muistamasta heitä, niin ei tule tauluja.
Toi kansioon laittaminen on hyvä idea, sinne sopiivat!
Mutta toi taulu tosiaan, mihin ihmeeseen sen laitan. He tulevat kuitenkin vierailemaan luonamme ja varmaan odottavat, että me se seinälle laitetaan.
Lapset kiinnostavat aidosti, lapset ovat meille erittäin tervetulleita. Mutta pakko sanoa, etten omistakaan lapsista teetä 10kuvaa/kuukaudessa xxl-kokoisina ja liimaile niitä joka paikkaan.
Kerran vuodessa normaalikokoinen kuva riittänee, itse olen ainakin näin toiminut ja ymmärrän, ettei minun lapseni ole kummien maailman napaa - ei se ole mikään ongelma minulle.
(ja omista lapsista kun joku tästäkin vääntää halutessaan, otan valokuvia hauskoina hetkinä yms, ja laitan albumiin. En vain kerran vuodessa- pöjötys kuvaa)
Vastasit jo itse kysymykseen. On kiva saada kuvia kummilapsesta, mutta voisiko kuvat tulla tavallisen valokuvan koossa? Haluaisin kerätä kuvista albumin ja isot kuvat toimii siinä huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Tai yksi tavallinen mappi, johon kokoat kaikki kummilasten kuvat muovitaskuihin. Siellä ovat eikä vie palkon tilaa. Canvastaululle en kyllä osaa vihjettä antaa.
Canvastaulu vessan seinälle! Ei varmaan tule sen jälkeen enää lisää ;)
Vierailija kirjoitti:
Voi ei, hirveä tilanne. Taulu... Miten sellaiseen edes reagoi. Ap on ollut liian hyvä kummi, siksi niitä kuvia tulee. Lakkaa muistamasta heitä, niin ei tule tauluja.
Todella kauhee tilanne. Itse en tykkää muutenkaan canvastauluista, ja jos joku niitä lähettelee olit lasten kummi tai et. OMG!
Älä laita canvas-taulua seinälle. Muuten sulla on niitä kohta kokoelma.
Laita talteen johonkin kaappiin ja kun tulevat kylään ja jos kysyvät, niin kerro ystävällisesti että on tallessa, mutta teillä ei harrasteta valokuvatauluja seinillä, edes omista lapsista ja että mielummin ottaisit kuvat ihan normaaleina valokuvina, joita on kiva katsella albumissa.
Tuossa on yksi syy miksi en olisi halunnut oikeasti suostua kummiksi ikinä.
On kuluttavaa esittää niin kiinnostunutta toisten lapsista vaikka ei oikeasti jaksaisi, kun on ne omatkin lapset.
Toinen on minkä olen itse kokenut, että kerrotaan tarkkaan mitä pitää ostaa lahjaksi kummilapselle. En ikinä itse kehtaisi.
Toiset valittaa, kun kummeja ei muisteta mitenkään, ja toiset valittaa, kun muistetaan liikaa.
Ehkä aanelosen kokoiset kuvat tai taulut on hivenen yliampuvia ja prameita.
Sulla on liikaa kummilapsia. Mulla on vain kaksi josta toinen lähettää koulukuvansa. Toiselta en ole kuvia saanut , enkä juuri muutakaan.
Taulu on tosiaan jo liioittelua. Mut laita se samaan jemmaan kuin muutkin kuvat.
Mua ei siis vähäiset kummilapsen kuvat häiritse, mutta miksi jotkut lähettävät vuodesta toiseen joulukorttina kuvan lapsistaan? Siis ihan kaikille? Esim. yhden kaverin kaikkia lapsia en ole koskaan tavannut eikä puoliso tai meidän lapset ollenkaan. Tulee siis tervehdykseksi vieraiden lasten kuvia.
Ala julkaisemaan ne julkisessa galleriassa. Loppuu kuvien tulo äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on liikaa kummilapsia. Mulla on vain kaksi josta toinen lähettää koulukuvansa. Toiselta en ole kuvia saanut , enkä juuri muutakaan.
Taulu on tosiaan jo liioittelua. Mut laita se samaan jemmaan kuin muutkin kuvat.Mua ei siis vähäiset kummilapsen kuvat häiritse, mutta miksi jotkut lähettävät vuodesta toiseen joulukorttina kuvan lapsistaan? Siis ihan kaikille? Esim. yhden kaverin kaikkia lapsia en ole koskaan tavannut eikä puoliso tai meidän lapset ollenkaan. Tulee siis tervehdykseksi vieraiden lasten kuvia.
Et taida olla mikään oikea kaveri jos et ole edes nähnyt tämän lapsia.
Minusta on kivaa saada joulukorttikuvia lähipiirin lapsista. Siinä näkee kivasti lasten kasvua, varsinkin jos muuten näkee harvemmin. Ja kyllä, minua kiinnostaa ystävien ja sukulaisten lapset, koska lapset ovat olennainen osa heidän elämää.
Mua jo ihmetyttää, miksi mulle lähetetään joka vuosi koulukuvat kummilapsista, jotka on 12- ja 16-vuotiaat. Ne kuvat maksaa, enkä ymmärrä mitä vanhemmat kuvittelevat mun tekevän niillä. En paiskaa roskiin, vaan sellaiseen isoon kannelliseen muovilaatikkoon, jossa on kaikkea arkistoimatonta paperia. Mitään valokuva-albumeita en todellakaan harrasta. Sitten kun jään eläkkeelle, käyn sen laatikon läpi. Tai kippaan suoraan paperinkeräykseen, saa nähdä.
Lapsesta pitäisi olla aidosti kiinnostunut kun ryhtyy kummiksi. En kehtaisi sanoa ei lahjoille. Kerää vaikka johonkin laatikkoon varastoon, voit vaikka säästää siihen asti että lapsi saa oman asunnon ja viedä hänelle muistoksi lapsuudesta.