Kokoonnutaanko tänne äidit jotka saa hävetä lapsiaan?

joo, meillä on ihan sama juttu, eli muualla on oireita paitsi päiväkodissa. eli siis kaikkien tututjen aikuisten kanssa on ongelmia. päiväkodin tädit on sen verran vieraampia ettei sit ilmeisesti sen takia riehu siellä. varhaiskasvateuskeskustelussa oltiin jopa huolissaan kun on niin hiljainen ja varovainen ja kysyttiin melkein että osaako se puhua... viime vuonna kerhon joulujuhlassa lapseni sanoi mulle hiljaisella ja ujolla äänellä jotain, näytti jotain lelua. kerhon tädit oli ihan haltioissaan että ihanaa nähdä poika noin reippaana ja puheliaana...

hetkeäkään paikallaan. Hankala ottaa mukaan juhliin, kirkkoon, konserttiin tms. paikkoihin. Koulussa opettaja huolissaan.

juoksee karkuun ja nauraa, heittää tavaroita kaupassa, huutaa rumia, kun fyysisesti rajoitan alkaa lyömään, potkimaan ja raapimaan. kaikkeni teen ja kokoajan kasvatan, rankaisen, selitän, palkitsen, rajoitan... silti tämä jatkuu. joka paikassa saa hävetä. lääkärissäkin konttaa lääkärin pöydän alle, repii seinältä esitehyllyt, heittää tavaroita huoneen nurkkaan ja lääkärin apperit lattialle... huh. kaikkeni teen. en tiedä mitä enää. joka paikassa saan paheksuvia katseita kun en osaa kasvattaa lastani. joihinkin lapsiin ei vaan kasvatus tehoa.

kannattaa mennä tutkimuksiin, koska voisi vapauttaa sua vähän syyllisyydestä. Adhd ei johdu huonosta kasvatuksesta vaan on geneettinen häiriö. Voit saada apua lapsen hoitoon ja kasvatukseen, ja koulussa lapsi voi saada avustajan, koska tuota menoa koulussa tulee ongelmia, ellei ongelmaa saada aisoihin. Jos muut tukitoimet eivät tuota tulosta, tilaa voi myös lääkitä.



t.2

Ap? Oletko itsekin ujo? Vai mistä poika saanut mallin? :)

Mutta en enää. Puhun rokeasti ihmisille, nauran, vitsailen, viihdyn oikeasti. Nykyään jo uskon itseeni. En jaksa uskoa että lapsi olisi saanut minusta mallia. ap

voiko se silloin olla adhd, jos ongelmaa on vain minun tai muuten tuttujen ehnkilöiden seurassa? minuns eurassani pahin, mutta samansuunaista saattaa olla isänsä ja siskoni ja mummunsa kanssa. kerhoissa ja päiväkodissa käyttaytynyt aina esimerkillisesti, kiltisti ja tottelevaisesti ja alkuun jopa todella ujo aina ollut.

että levottomuutta on ainakin kahdessa ympäristössä esim. kotona ja koulussa. Mutta entäs uhmakkuushäiriö? Googleta, jos susta tuntuu, että kyse vois olla siitä. En ole tutkinut asiaa. Toivon kuitenkin teille helpompia aikoja, olipa kyse mistä tahansa. Tuollainen on varmaan hirmu raskasta. Kannattaa mennä perheneuvolaan, sitä kautta pääsee tutkimuksiin, jos aihetta on. Ainakin pääsee puhumaan asioista.

miksi temppuilee tuolla lailla. Esim. AINA kun lähdetään hoidosta viikonlopuksi kotiin, saan tiristää lapselta hyvän viikonlopun toivotuksen pph:lle. Sitten se tulee sellaisella protestiäänellä. Hävettäääää. Käsittääkseni pph on kuitenkin ihan ok ja lapsi mene pph:lle tosi mielellään. Ja tollasta se on muittenkin ihmisten kanssa. Pph:llekin kuitenkin uskaltaa takuulla sanoa, ei sen nyt voi olla ujostelusta kiinni kun päivittäin ovat tekemisissä 8 h. ap

5v ei puhu muille kuin minulle julkisilla paikoilla, ja silloinkin kuiskaamalla. Tai sitten vaantelee naamaansa kauheisiin ilmeisiin kuin olisi tuskissaan. Isansa oli samanlainen pienena.

kohtauksia yleisillä paikoilla ja minua mulkoiltiin kuin maailman pahinta rikollista...



Olen päässyt asian yli ja tiedän, että pääasia on, että minä ja etenkin lapseni tietää missä mennään, mitä tapahtuu ja miten tlanteessa edetään.



Te muut tuijotelkaa, komentoikaa ja paheksukaa ihan vapaasti. Mistäpä te mitään tiedätte ;-)

ja kiitos tsempeistä. raskasta on. toi epäjohdonmukaisuus tulee siitä kun isänsä salli kaiken ja minä yritän rajoittaa ja kasvattaa. lapsi menee sekaisin. vaikkei yhdessä enää ollakaan, niin isäänsä taoaa aina välillä. esimn. toi kauppaköäyttäytyminen on siän opettamaa. ihan suuttui minulle yhdessäoloaikoinamme kun minun mielestäöni kaupassa pitää kävellä kiltisti vierelllä. syytti, että tukahdutan lapsen rajoittamalla hänen liikkumistaan. huokaus... saman syytöksen sain aina jos yritin estää lasta juoksemasta autotielle... monia hurjia läheltäpititilanteita ollut, kun isänsä opettanut, että karkuun juoksu ulkona on hauska leikki... huokaus taas. mutta kiitos myötätunnosta.

5v ei puhu muille kuin minulle julkisilla paikoilla, ja silloinkin kuiskaamalla.

Sitä miettii että olinko itsekin tuollainen lapsena? Todennäköisesti? Eikä siinä mitään jos voisi varmasti sanoa että kaikki tuo johtuu ujoudesta. Mutta osa siitä on joka tapauksessa jotain protestointia, esim. temppuilu tuon pph:n kanssa. Ja se ettei esim. suostu sanomaan hyvästejä tutuille, rakkaille ihmisille. Mutta MIKSI? Voisiko joku selittää mulle.

ja uhmakkuushäiriöhän se on, kaikki täsmää. huokaus.



olen muuten kateellinen sinulle ap, kyllä minä mieluummin liikkuisin liian ujon lapsen kanssa...

ja uhmakkuushäiriöhän se on, kaikki täsmää. huokaus. olen muuten kateellinen sinulle ap, kyllä minä mieluummin liikkuisin liian ujon lapsen kanssa...

mitä lapsesi puuhaa. Mutta toisaalta staas sinun lapsesi pärjää todennäköisesti myöhemmin elämässä paremmin kuin minun lapseni. Rokea rokan syö ja kiltteys on arvossaan vain lapsena. Itsekin olen alisuoriutunut älyyn nähden. Luojan kiitos liika sosiaalisten tilanteiden pelko on sen sijaan lapsesta laantuntut huomattavasti. ap

oli ainakin aiemmin äiti joka epäili pojallaan uhmakkuushäiriötä. Oma 4-vuotiaani on samanlainen, mutta voiko oireet ilmetä kaikkialla paitsi päiväkodissa? Siis muidenkin aikuisten kuin minun hoivissa, mutta pk:ssa käyttäytyy kuin enkeli? Jopa liiaksi asti, eli ei ikinä esim valita mistään ei edes siitä jos kiusataan, saati tylsyydestä jne...