Lue keskustelun säännöt.
Umberto Eco: Ruusun Nimi WSOY 1983
12.11.2021 |
Onko joku lukenut tämän? Ajattelin kerrankin lukea jotain vaativampaa mutta jotenkin... Heti ekoilla sivuilla pitkä jankkaus jostain hevosen värin arvaamisesta. Tätäkö tämä on 600 sivua?
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirja jota piti kasarilla kehua osoittaakseen omaa etevyyttään. Toinen oli Patrick Süskindin Parfyymi.
Ruusun nimi taitaa olla ainoa keskiaikadekkari, jonka kirjoittaja on ihan oikeasti yrittänyt päästä keskiaikaisen ajattelumallin sisään ja jolla on tarpeeksi pohjatietoa pystyäkseen sen tekemään.
Itse pidin siitä paljon, mutta ei varmaan aukea kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Ruusun nimi taitaa olla ainoa keskiaikadekkari, jonka kirjoittaja on ihan oikeasti yrittänyt päästä keskiaikaisen ajattelumallin sisään ja jolla on tarpeeksi pohjatietoa pystyäkseen sen tekemään.
Itse pidin siitä paljon, mutta ei varmaan aukea kaikille.
Todella suosittu kyllä, kai se sentään monelle on auennut. Minäkin luin sen yläasteella ja pidin kovasti. Pitäisikin heittää tämä keskittymishäiriölaite hemmettiin ja vaihtaa proosaan ja runouteen.
Mä oon pari kertaa yrittänyt aloittaa sen lukemisen, mutta on niin puuduttava, että nukahdan heti. Toimii hyvin unilääkkeenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lukenut ja myös Parfyymin. Muistaakseni ihan hyvä. Myös Hermann Hesseä tuli luettua paljon parikymppisenä.
Silloin kun vielä luon kirjoja, noin 1989 aikoihin, niin kyllä tämä oli toki erilaista tekstiä kuin siihen aikaan myös lukemani Ancjelica-kirjat, mutta kyllä se upposi hyvin silti. Murhamysteerina aivan mahtava!
Jos et jaksa lukea kuitenkaan, niin kerrankin voi todeta, että elokuva-versio on erittäin hyvä! Pääosassa aina karsimaattinen Sean Connery.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Silloin kun vielä luon kirjoja, noin 1989 aikoihin, niin kyllä tämä oli toki erilaista tekstiä kuin siihen aikaan myös lukemani Ancjelica-kirjat, mutta kyllä se upposi hyvin silti. Murhamysteerina aivan mahtava!
Jos et jaksa lukea kuitenkaan, niin kerrankin voi todeta, että elokuva-versio on erittäin hyvä! Pääosassa aina karsimaattinen Sean Connery.
Angelika on mainettaan parempi. Vaikka juoni poukkoilee ja on höhlä Anne Golon' tyylikäs teksti miellyttää. Myös Juliette Benzonin.
Vierailija kirjoitti:
Kirja jota piti kasarilla kehua osoittaakseen omaa etevyyttään. Toinen oli Patrick Süskindin Parfyymi.
Olikohan tää Sam Inkisen lempikirja?
Siinä on monen tason symboliikkaa. Koko teos ei ole hidas.