Te jotka olette saaneet potkut pitkästä työsuhteesta (yli vuoden)

12 vuoden työsuhde päättyi YT-neuvotteluihin. Sain suhteilla uuden työpaikan ja minusta tuli tavallaan entisten työkavereiden  työn valvoja ja entisen pomon ohjaaja. Mielenkiintoinen tilanne sanoa irtisanojalle, että hetkinen, tuossa teillä tehdään väärin, korjatkaa asia välittömästi tai määrärahanne pienenee.

Itse sain potkut tuotannollisista ja taloudellisista syistä noin 15 vuoden jälkeen. Näin unia monta vuotta, että olen edelleen töissä, onneksi nyt ovat jo loppuneet.

Eniten ihmetyttää, että yksikään työkaveri ei ottanut yhteyttä potkujen jälkeen. Soitin jopa muutamalle mutteivat koskaan vastanneet tai soittaneet takaisin.

Minut irtisanottiin 14-vuoden virasta valheen pohjalta ja nostin asiasta kanreen jinka voitin. Sain korvauksena vuoden palkan jolla perustin sitten kilpailevan yrityksen. Vanhat asiakkaat siirtyivät lopulta minun asiakkaakseni ja entinen työpaikka meni lopulta konkurssiin.

Karma.

Lähemmäs 20 vuotta samassa työpaikassa, potkut tuli yt-neuvottelujen jälkeen. En tietenkään ollut ainoa irtisanottava enkä suinkaan edes palvelusvuosiltani vanhin. Entinen työnantaja on jokaisissa yt-neuvotteluissa keskittynyt irtisanomaan nimenomaan vanhimmasta päästä työntekijöitä. Minusta tämä on epäeettistä toimintaa. Jos osaaminen on vanhentunut, henkilöstöä täsmäkoulutetaan uusille bisnesalueille eikä laiteta kortistoon. Kaikki kuitenkin korkeakoulutettuja ja oppimiskykyisiä. Erityisen vastenmielistä vanhemmasta päästä irtisanomisen tekee tämän maan kieroutunut ikärasistinen mentaliteetti. Ihan turha hakea uusia töitä kun hakemuksiin ei tule edes vastausta. Sitäkin vähemmän kutsua työhaastatteluun ja työtarjouksia ei ollenkaan. Siinä työttömän koulutetun ihmisen todellisuus pähkinänkuoressa tämän päivän Suomessa.

En surrut potkuja, enemmän oli vaikea hyväksyä niitä. Voisi sanoa, että pääsin asiasta yli. Enemmän turhauttaa se, ettei viiskymppinen näköjään kelpaa minnekään. Työkaverit ei ole yhteyttä pitäneet. Ei heitä voi oikein syyttää, helpotus siitä, että selviytyi taas kerran yt-humppista varmaan on heillä päällimmäisenä mielessä. 

Reilut 10v ja sitten ulkoistuksen kautta tuta syistä potkut. Vajaa vuosi meni liiton rahoilla, sitten sain työn jossa palkka melkein tuplasti entiseen verrattuna, siellä nyt ollut kuusi vuotta.

Noi potkut oli paras asia elämässäni näin jälkeenpäin ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Minut irtisanottiin 14-vuoden virasta valheen pohjalta ja nostin asiasta kanreen jinka voitin. Sain korvauksena vuoden palkan jolla perustin sitten kilpailevan yrityksen. Vanhat asiakkaat siirtyivät lopulta minun asiakkaakseni ja entinen työpaikka meni lopulta konkurssiin.

Karma.

Ainoa vaan että yksityisellä puolella ei ole virkoja. Ja julkisella puolella ei tehdä konkursseja.

Vierailija kirjoitti:

Minut irtisanottiin 14-vuoden virasta valheen pohjalta ja nostin asiasta kanreen jinka voitin. Sain korvauksena vuoden palkan jolla perustin sitten kilpailevan yrityksen. Vanhat asiakkaat siirtyivät lopulta minun asiakkaakseni ja entinen työpaikka meni lopulta konkurssiin.

Karma.

Jos sinulla oli virka niin olit siis kunnalla tai valtiolla töissä. Mitkä asiakkaat sinulle siirtyivät? Työkkärin, sossun vai veroviraston asiakkaatko.

Onhan se kova kriisi. Minut irtisanottiin lähes 10 työvuoden jälkeen. Voi sanoa että traumaattinen kokemus.

Monenlaisia tunteita tuli läpikäytyä.

Tänä päivänä olen helpottunut kun mietin niitä pyrkyreitä jotka sinne jäivät. Siinähän kehittävät ja palaveeraavat ja pyrkivät tavoitteisiin.

Minulla on kevyt olo ja helppo hengittää. Ei ole stressiä ja ahdistusta enää.

Minut irtisanottiin virasta sosiaalitoimistosta alisuoriutumisen ja saikuttelun vuoksi. Olin ollut töissä siellä 8 vuotta mutta en oppinut kunnolla töitä vaan tein koko ajan virkavirheitä. Kuulemma muut oli oppineet samat työt parissa viikossa.  Nyt olen taas vakityössä mutta vaikeaa on. Koko ajan saa pelätä, että taas käynnistetään irtisanomismenettely. Edellisen kerran ammattiliitto vei asian oikeuteen mutta hävisivät. Luulen, että nyt eivät enää edes vaivautuisi. Kunpa jaksaisin eläkeikään saakka, johon on onneksi enää vajaa vuosi.