Kerroin terapeutille ahmintakäyttäytymisestä, vastasi: ei väliä, normaalipainoinen olet
Oon nyt 21. Kärsinyt ahmintakäyttäytymisestä teinistä asti. Oon 72 kg eli vähän pyöreä. Ekaa kertaa kerroin asiasta terapeutille ja vastasi että ”ei vielä tarvi huolestua, sitten ku on ylipainoa niin sitten puuttua”. Mitä ajatukia tästä?
Kommentit (7)
Eipä ollut kovin ammattitaitoinen. Jos suhde ruokaan on häiriintynyt, on syytä huolestua, oli ihmisen paino mikä tahansa.
Ei hyvä. Siihen pitäisi ehdottomasti puuttua. Mistä uskot, että ahmimishäiriö johtuu? Voiko se olla seurausta jostakin lääkityksestä eli kannattaisiko kokeilla sen muuttamista? Vai ahmistko esimerkiksi ahdistukseen, onko kyse tunnesyöpöttelystä? Siinä tapauksessa pitäisi kehitellä uusia tapoja reagoida ahdistukseen.
Hän on siellä vain palkan takia. Epämotivoitunut. Syömisesi on ongelma ja se on pysäytettävä nyt eikä 70kg päästä. Vaihda terapeuttia jos voit. Ota itse selvää syömisesi syistä. Valitettavasti suomessa on ahmimishäiriöiset omillaan. Mutta on meitä jotka on selättäneet syömishäiriöt yksinkin ilman apua. Se on sinullekin mahdollista jos et saa mistään itsellesi osaavaa hoitoa.
Hylkää tuollainen. Ei oikeasti välitä vaan haluaa päästä mahdollisimman helpolla ja nopeasti sinusta. Vain palkka kiinnostaa.
Mulle pahinta ahmimisessa ei ollut painonnousu vaan se, miksi sitä tein. Katkaistakseni yhteyden tunteisiin. Onneksi oma terapeuttini auttoi juuri tässä ongelmassa.
Ammattitaidottomuutta. Just nyt kantsis puuttua tohon, ei sit ku oot 100kg