Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Perheeni ei hyväksy parisuhdettani, jättivät meidät ulkopuolelle
05.11.2021 |
Meillä on nykyisen avomiehen kanssa pitkä historia. Tutustuimme jo teini-iän puolella, ja olemme sanalla sanoen säätäneet vuosikausia. Huonoina ja hiljaisina kausina olen avautunut miehestä perheelleni, erityisesti äidilleni ja siskolleni (isä vähät välittää), eikä heidän mielikuvansa miehestä ole todellakaan ruusuinen.
Parin vuoden radiohiljaisuuden jälkeen mies pyysi minua ihan oikeille treffeille, ja ”siitä se sitten lähti”. Asumme nykyään yhdessä ja olemme kuin vastarakastuneita. Ja onnellisia.
Äitini ja siskoni jättivät meidät ulkopuolelle käytännössä heti. Ennen nykyistä parisuhdettani kokoonnuimme perheen kanssa syömään ja juhlimaan siten, että vävyt/vähyehdokkaatkin olivat mukana, mutta ei enää. Meitä, eli minua ja nykyistä miestä ei kutsuta.
Jos joku kommentoi, niin sieltä tulee varmaan ainakin vihjauksia siitä, että oli omaa typeryyttäni ottaa j* mies. Tämä kuitenkin on valintani. (Vaikka välillä horjun.)
”Tämä on minun valintani” ei tokikaan estä sitä, että minua harmittaa, että joudun ”valitsemaan”. Tai ei tuohon mitään heittomerkkejä tarvita, valinnasta tässä on kyse: perhe tai mies.
Mitäpä minä tässä oikeastaan valitan, valitus siis sikseen. Onko kukaan muu ollut tilanteessa, jossa perhe ei ole hyväksynyt poikaystävää, ja mikä teillä oli lopputulos? Kuuntelitteko perheen vihjeitä tai suoria neuvoja, ja valitsitte toisin kuin minä?
Kommentit (18)
Sä olet siis ensin haukkunut miehen perheellesi ja nyt ihmettelet, miksi perheesi ei tykkää hänestä?
Ootko siis alunperin ollut väärässä? oletko analysoinnut missä ja miksi ja selittänyt tämän perheellesikin?
Vai onko mies muuttunut? Miksi olet tästä varma ja oletko selittänyt sen perheellesi?
Vai oletko vaan valmis ottamaan riskin "kun se on muuten niin ihana"? Oletko ottanut huomioon, millaisen emotionaalisen paineen tästä aiheutuva pelko ja huoli perheellesi asettaa? miten olet käsitellyt sitä heidän kanssaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuin jänskää se teidän säätö oli? Väkivaltaa, päihteitä? Jos näistä oli kyse, kukaan sukulaisista ei tod näk halua, että sinä tai he itse ovat miehen kanssa missään yhteydessä.
Myös sukuelämä muuttaa muotoaan vanhenemisen myötä. Äiti voi olla väsynyt yksin kutsumaan ja laittamaan pitoja. Sisarusten lapsiperheillä voi olla omat menonsa jne jne. Tai ehkä he eivät vain halua teitä kokoontumisiinsa. Se toki olisi kovin epäystävällistä omalle lapselle ja siskolle. Mutta jos puoliso on sellainen, ettei sen kanssa kestä olla edes paria tuntia, kutsumattomuus on ainoa vaihtoehto. Tällä tarkoitan käytöstä, jota ei vain voi sietää: riidan haastaminen, humalassa ja huumeissa sekoilu ym.
Vierailija kirjoitti:
Jos perheesi välittäisi sinusta, he todellakin haluaisivat nähdä, mikä avopuolisosi on miehiään ja kutsuisivat kylään kahta kauheammin. Heitä pitäisi kyllä sen verran kiinnostaa sun hyvinvointisi. Nyt vaikuttaa siltä, että koska sinä olet tehnyt itsenäisen päätöksen, se ei heille kelpaa ja sut pistetään syrjään tärkeiden ihmisten piiristä. Perheesi haluaa siis vain kontrolloida sinua ja että elät heidän toiveiden mukaisesti, eikä heitä oikeasti kiinnosta miten sinä voit siinä suhteessa.
Kaikessa karuudessaan oikeastaan lohduttava viesti. Jos tosiaan olet oikeilla jäljillä, niin tämähän vahvistaa päätöstäni.
Ap
Niin sinä olet rakastunut ja perheesi realistisia.
Seiso sitten päätöksesi takana ja jätä perheesi omaan arvoonsa. Olet jo iso tyttö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sä olet siis ensin haukkunut miehen perheellesi ja nyt ihmettelet, miksi perheesi ei tykkää hänestä?
Ootko siis alunperin ollut väärässä? oletko analysoinnut missä ja miksi ja selittänyt tämän perheellesikin?
Vai onko mies muuttunut? Miksi olet tästä varma ja oletko selittänyt sen perheellesi?
Vai oletko vaan valmis ottamaan riskin "kun se on muuten niin ihana"? Oletko ottanut huomioon, millaisen emotionaalisen paineen tästä aiheutuva pelko ja huoli perheellesi asettaa? miten olet käsitellyt sitä heidän kanssaan?
En sanonut ihmetteleväni, miksi perheeni ei pidä miehestä. Olin suorapuheinen silloin parikymppisenä, en koskaan ajatellut että meidän välillemme syntyisi jotain vakavaa, joten ei ollut syytä olla kertomatta. Ei silti olisi pitänyt.
Perheeni kanssa en ole puhunut asiasta, ja olet oikeassa, että todellakin pitäisi.
Ap
Mitä perheesi on sanonut kun olet heidän kanssa keskustellut miltä sinusta nyt tuntuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheesi varmasti tukee sinua kun se ero tulee. Tämä on nyt vaan yksi vaihe sinun elämässä.
Olin suhteessa muslimi miehen kanssa muutaman vuoden ja perheeni ja sukulaiseni hylkäsivät minut. Aloin kyllä ajan myötä huomata, että mieheni alisti minua ja olin hänelle kuin palvelija. Saimme yhteisen lapsen ja hän piti minua käytännössä piikana ja lapsenhoitajana. Keskustelin sitten kerran puhelimessa siskoni kanssa varmaan 3 tuntia ja hän sanoi aika suoraan, että syy oli juurikin tuo kulttuurien välinen ero ja se, ettei perheeni hyväksynyt minun orjaksi joutumista. Aloin ajatella asiaa ja silmäni avautuivat. Erosin miehestä ja olen vasta jälkeenpäin ymmärtänyt perheeni olleen oikeassa. Olen saanut välit kuntoon heidän kanssaan jälleen ja olen lapseni kanssa onnellisesti toisella paikkakunnalla kuin ex mieheni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun perhe taas otti avosylin vastaan totaalisen paskiaisen eivätkä sanoneet mitään! Olisivat voineet edes jotain vihjata, että nyt on aika huono valinta.
Entä jos perheesi onkin oikeassa eli mies ON sinulle huonoa seuraa?
Niin. Riippuu vähän mitä kaikkea se siippasi on tehnyt menneisyydessä? En minäkään halua olla minkään rikollisen tai perheenjäseniäni uhkailevan ihmisen kanssa missään tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun perhe taas otti avosylin vastaan totaalisen paskiaisen eivätkä sanoneet mitään! Olisivat voineet edes jotain vihjata, että nyt on aika huono valinta.
Entä jos perheesi onkin oikeassa eli mies ON sinulle huonoa seuraa?
Häh? Käyttäytyikö hän huonosti myös perhettäsi kohtaan vai miten luulet heidän tietäneen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä teet valintasi nyt itse, mies tai perhe. Voit tietenkin yrittää jutella, mutta toisaalta olet aikuinen ihminen ja aikuiset pärjäävät kyllä ilman vanhempien luona syömisiä.
Itse olet perheesi ajatukset aiheuttanut, joten siinä asiassa voit syyttää vain itseäsi, ei perhettäsi. Niin makaa kuin petaa.
Joku talousongelmainen hyväksikäyttäjä?
Vierailija kirjoitti:
Niin. Riippuu vähän mitä kaikkea se siippasi on tehnyt menneisyydessä? En minäkään halua olla minkään rikollisen tai perheenjäseniäni uhkailevan ihmisen kanssa missään tekemisissä.
Näin. Jos ap haluaa kuitenkin rypeä taas suossaan, niin sitten hän rypee, mutta lopettaa perheen syyttelyn. Heidän ei tarvitse rypeä missään hetteikössä sen takia, että ap yrittää töniä ja pakottaa väkisilläkin perhettä sinne. Kannattaa kunnioittaa sitä asiaa.
Tuttua juttua. Minä olen ap:n miehen asemassa. Olen siis nainen ja mieheni on ilmeisesti puhunut minusta jossain vaiheessa jotenkin moittivasti. Ei muista merkittäviä moitepuheita, mutta vanhempiensa puheista olen sellaiseen käsitykseen tullut.
No nyt miehen vanhemmat eivät hyväksy minua eivätkä meidän suhdetta. Vaikka minä olen parasta miyä miehelleni on ikinä tapahtunut (hänen sanat). En minä vanhempiaan mihinkään tarvitse, mutta miestä raastaa olla siinä välissä, kun ei voi vanhemmilleen mainitakaan minua ja joutuu elämään täyttä kaksoiselämää,
Alue: Aihe vapaa
Jos perheesi välittäisi sinusta, he todellakin haluaisivat nähdä, mikä avopuolisosi on miehiään ja kutsuisivat kylään kahta kauheammin. Heitä pitäisi kyllä sen verran kiinnostaa sun hyvinvointisi. Nyt vaikuttaa siltä, että koska sinä olet tehnyt itsenäisen päätöksen, se ei heille kelpaa ja sut pistetään syrjään tärkeiden ihmisten piiristä. Perheesi haluaa siis vain kontrolloida sinua ja että elät heidän toiveiden mukaisesti, eikä heitä oikeasti kiinnosta miten sinä voit siinä suhteessa.