Äitini mielestä en ole normaali kun olen aseksuaali:(

Heitä se äitisi niin kauas kuin pippuri kasvaa ja opettele elämään omaa elämääsi!

Äitisi ei olisi äitisi, jos olisi aseksuaali. Yritä ymmärtää.

Olet a seksual, eräs seksuaali.

Olet sellainen kuin olet. Aina ei kaikkia saa ymmärtämään tai hyväksymään juuri sinun juttujasi. Sellaista se elämä on.

MIksi 24 vuotias nainen keskustelee vielä henkilökohtaisista asioistaan äitinsä kanssa ja hakee hyväksyntää häneltä? Yleensä tuossa ikävaiheessa touhutaan itsenäisesti ihan muualla ja rakennetaan omaa elämää. Anna mamman taivastella ja purkaa ihmetystään, mutta et sinä ole vastuussa hänen tunteistaan saati joutuisit perustelemaan kuka olet. Kai sinä nyt muutakin olet saanut aikaiseksi ja joista voitte yhtä lailla jutustella? 

On raskasta huomata oman vanhempansa olevan vain ihminen, mutta sellaista se nyt elämä vain on.

Useimmat muijat ovat huolissan jos he itse/heidän jälkeläisensä ei porsi.

A-seksuaali on A-luokan seksuaali...

Ei tulisi mieleenkään puhua omien vanhempien kanssa siitä ettei tykkää paneskella.

Se ettei halua parisihdetta on muuten eri asia kuin aseksuaalsuus.

Perheellinen aseksuaali

Mitä ihmettä sun seksuaalisuus kuuluu sun äidille? Sano sille että se ei ole sun asiasi, jos ottaa sen puheeksi. Ikinä en ole omien lasteni kanssa puhunut heidän seksuaalisuudestaan, elleivät ole asiaa itse ottaneet esille. 

Nää on paljon ikäluokkaan sidoksissa miten hyväksytään seksuaallisuus, esim 90-luvulla täällä suomessa oli vielä tosi häpeä olla homo... Eikä suuntaamista puhutu lähes lainkaan julkisesti... Anna hänelle aikaa tottua asiaan.

Ap. Äidilläsi on ehkä sinun suhteesi toiveita. Ehkä lapsenlapsiakin. Hän ei osaa ilmaista pettymystään oikein, vaan arvostelee sinua. Tämä ns "piiloviestintä" ei johdu sinusta vaan hänen käsittelemättömistä tunteistaan. Mitä jos sinä kertoisit äidillesi, miten pahalta sinusta tuntuu, kun et kelpaa hänelle sellaisena kuin olet.

Vierailija kirjoitti:

A-seksuaali on A-luokan seksuaali...

Tämä nainen kuuluu parhaaseen A-ryhmään.

Todella outoa, että äitisi tietää sinun olevan aseksuaali.

Vierailija kirjoitti:

Äitisi ei olisi äitisi, jos olisi aseksuaali. Yritä ymmärtää.

Aseksuaalit saavat lapsia siinä missä muutkin. Se seksin harrastaminen ajoittuu vain niihin hetkiin kun sitä lasta yritetään.

Eihän se olekkaan normaalia. Kaikelle on kuitenkin syynsä.

Mitä sun on hyvä ymmärtää on että kaipaat muiden hyväksyntää koska meidät ihmiset on luotu toisiamme varten. Parisuhteessa ja seksissäkin on kyse toisen miellyttämisestä. Ehkä et vaan ole vielä oppinut sitä? Joka tapauksessa ongelmasi on muille harmiton. Jos tiedät ettet voi tehdä sille mitään, voit vaan hyväksyä sen. Muilta ei voi vaatia ymmärrystä ja hyväksyntää.

Haluan selventää, että asioiden hyväksyminen ei tarkoita sitä että niistä on ylpeä. Ylpeys on haitaksi muille vaikkei ongelmasi muuten olekkaan. Sen takana piilee yleensä pelko ja häpeä.

Pääasia on että välität toisista ihmisistä.

Hyväksymisen lisäksi voit yrittää ymmärtää äitiäsi. Syy hänen arvosteluunsa lienee, että hän toivoo lapsenlapsia. Voisit kysyä tätä häneltä. Kun ymmärtää toista on helpompi antaa anteeksi. Mutta kuten sanoin, ymmärrystä ei voi vaatia toiselta. Kerro hänelle jos hän loukkaa tunteitasi. Ilkeily ei ole ok ja se johtuu nimenomaan ymmärtämättömyydestä.

-n

Vierailija kirjoitti:

Heitä se äitisi niin kauas kuin pippuri kasvaa ja opettele elämään omaa elämääsi!

Äiti on äiti. Ei sitä heitetä.

Opettele siihen, että äiti on ihminen ja hänellä on mielipiteensä, MUTTA hänellä ei ole oikeutta loukata sinua noin.

Hän on melkoisen rajoittunut, jos pitää sinun suuntautumistaan epänormaalina.

Ehkä haluasi lapsenlapsia ja se onkin asian taustalla.

Olet aapee, juuri hyvä omana itsenäsi. 🌸

Outoa. Mun äiti ei ole asiasta mitään mieltä. En kyllä ole varma, tietääkö edes. Pitäis ehkä tulla kaapista.

Mäkään en varmaan oo normaali kun en ole koskaan puhunut seksuaalisuudestani äitini kanssa.

mikä ihmeen ase-seksuaali - hulluna aseisiin :) näitä tulee niin hulluja hörhöjä nykyään että kuka näissä pysyy perässä, kohta varmaan vaihdetaan peppureikääkin johonkin toiseen kun muut värkit on jo vaihdettu

Äitisikin on ”hyvä juuri sellaisenaan”, mutta kaikilla on parantamisen varaa... Silloinkin kun vika on muissa, emme voi vaatia toisia muuttumaan. Mitä voimme silloin tehdä, on valita miten reagoimme. Anteeksianto helpottaa oloa. Ei kannata miettiä liikaa äitiäsi jos hän saa olosi huonoksi.

Niin kauan kun jokin ei ole tilastollisessa mielessä tavanomaista, se ei ole ”normaalia”. Voit vain hyväksyä sen. Ainoastaan asioista harmittelu on turhaa.

-15/