En kestä anoppia. Varmaan miljoonas aloitus aiheesta, mutta jää junnaamaan, joka paikkaan
Kun tulee kylään niin ensinnäkin saapuu myöhässä sovitusta ajasta. Lapset odottavat malttamattomina ikkunassa. Vierailut tietenkin venähtävät monta tuntisiksi ja lähtö vain viivästyy ja viiväästyy.
Jos lähdemme yhdessä johonkin ja haen hänet kotoa niin joudun odottamaan autossa ihan järjestään vartin.
Ja matkaan lähteminen... Välillä joutuu kääntymään takaisin kotiin.
Onko ok vain sanoa, että en jaksa enää tätä. En halua hoitaa tuollaisen ihmisen kanssa mitään. En vain jaksa!!
Kommentit (9)
Luojalle kiitos tajusin aikanaan sen, että ei ole pakko olla tekemisissä niiden kanssa, jotka kokee hankaliksi. Käyn konserteissa ja shoppailemassa tyttären kanssa, miniä saa elää rauhassa omaa elämäänsä odottelematta minua. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun tapaan poikaa ilman perhettään.
Kuka käskee sietämään tuollaista? Päätä, vaikka, että vierailu aika on max 2h ja aika alkaa raksuttamaan sovitusta ajasta, oli sitten saapunut tai ei. Älä hae häntä kyytiin. Tai jos haet niin lähdet pois jos ei ilmaannu muutamassa minuutissa.
Sano hänelle ettet jaksa enää häröilyä. Jos ei tule ajoissa, ei tarvi tulla ollenkaan. Ja nimenomaan sano ääneen. Jos ei kukaan sano mitään hän luulee että se on ok.
Rajojen vetämistä ei kannata viivytellä sillä mitä myöhemmäksi menee sitä mahdottomampi muuttaa tapoja.
Plus harmittaa hukattu aika.
Vierailija kirjoitti:
Sano hänelle ettet jaksa enää häröilyä. Jos ei tule ajoissa, ei tarvi tulla ollenkaan. Ja nimenomaan sano ääneen. Jos ei kukaan sano mitään hän luulee että se on ok.
Minusta se on miehen asia sanoa. Ei ole reilua laittaa miniää pilaamaan välejään anoppiinsa, kun oikeasti miehellä on vastuu siitä, miten hänen äitiinsä pidetään yhteyttä. Eli mies kuskaa, jos siihen on tarvetta, mies sopii vierailut, ja mies viihdyttää äitiään kun tämä on kylässä. Ja jos miehellä on näiden suhteen ongelmia, mies sanoo. Ja miniä saa olla anopin kanssa sen verran kuin tuntuu mukavalta, ja jättää sitten anoppi poikansa seuraan, kun sen aika on.
Vierailija kirjoitti:
Luojalle kiitos tajusin aikanaan sen, että ei ole pakko olla tekemisissä niiden kanssa, jotka kokee hankaliksi. Käyn konserteissa ja shoppailemassa tyttären kanssa, miniä saa elää rauhassa omaa elämäänsä odottelematta minua. Kaikki ovat tyytyväisiä, kun tapaan poikaa ilman perhettään.
Muuten ihan hyvä, mutta hieman passiivis-aggressiivinen olo tulee tästä viestistä, kun annat ymmärtää, että et ole poikasi lastenkaan kanssa tekemisissä. Koetko heidät hankaliksi?
Voin hyvin kuvitella ton. Suunittelet, että vieras saapuu klo 17 ja klo 19 olisi homma taputeltu. Mutta hän ilmaantuukin klo 17:30 ja viipyy 3h. Hupsista. Kello onkin jo 21.
Mun anoppi. Parhaimmillaan tullut kutsumatta kylään 6.30 pyhäaamuna.
Kerran halusi että menemme häneb kanssaan katsomaan taloa. Hosui ja hosui.
Kaahasimme sinne kuullaksemme että pitää odottaa neljä tuntia.
Miksi miehesi ei ota vastuuta käytännön järjestelyistä äitinsä suhteen? Minusta se olisi ihan reilua.