Kaipaan yksinkertaisempaa ja karumpaa elämää. Kaiken helppous nykyään oksettaa.

Puistattaa ja suorastaan ahdistaa tämä kaiken helpottuminen ja kehitystä vaan ajetaan eteenpäin vimmalla. Minkään eteen ei pitäisi enää ponnistella, kaikki helpommin ja vaivattomammin ja nopeammin heti nyt!! Tuntuu että tämä nykyinen ajan hyötykäytön maksimointi ja muutenkin tehokkuus sairastuttaa.

Miten tätä pitäisi lähteä käsittelemään?