ero ja erilleen muutto -tsemppausta kaivataan
Avaudun tänne kun kaipaan (vertais)tukea. Olemme miehen kanssa eroamassa ja kävin eilen katsomassa itselleni vuokra-asuntoa. Etukäteen olin odottanut kuvien perusteella että asunto on ihana, itselleni hyvä sijainti jne. Kuitenkin kun näin asunnon niin se oli valtava pettymys ja nyt vain mietin että tulen istumaan siellä yksin, itkien ja elämääni keräillen. Ymmärrän että vain joku luksuslukaali varmaan nyt tuntuisi edes jotenkin hyvältä, mutta olen ihan sekaisin kun mietin että olisii vain helpointa "kellua" vanhassa suhteessa ja painaa ongelmat kaiken alle niin kuin tähänkin asti.
Kommentit (13)
tiedän että olen ihan idiootti mutta mietin löydänkö enää ketään, miten rahat riittää yksin, miten käy sosiaaliselle elämälle kun kaikki on etänä ja minulla on vain vähän kavereita jne. Tuntuu että paniikki vyöryy yli.
-ap
Vierailija kirjoitti:
tiedän että olen ihan idiootti mutta mietin löydänkö enää ketään, miten rahat riittää yksin, miten käy sosiaaliselle elämälle kun kaikki on etänä ja minulla on vain vähän kavereita jne. Tuntuu että paniikki vyöryy yli.
-ap
Ihan relevantteja pelkoja. Jotenkin surullista, että aikuiset ihmiset eivät osaa elää sovussa keskenään.
tämä ei nyt kyllä auttanut. -ap ja elimme sovussa vuosikausia mutta suhde oli täysin tyhjä ja platoninen, elimme vain rinnakkain eri elämää
Ny ap muutat. Sisustat kivasti ja luot uudempaa n elämän. Kotiin älä jää makaamaan. Uusi ympäristö, tutustu naapureihin, mene uuteen harrastukseen. Ex unohtuu kyllä.
Turha miettiä, kelpaako, kun ei edellisessäkään suhteessa ollut sisältöpuolella mitään, mitään ei siis menetetty. Eikö sitä asuntoa voi laittaa kivaksi, vähän maalia ja muutama toisiinsa sopiva, mietitty huonekalu - pienen asunnon sisustaminen voi olla kivaa. Kyllä ne riittää - yksin asuva nainen kuluttaa yllättävän vähän.
T. vertainen
Tuo on vain vaihe, tuskin loppuelämän tilanne.
Vuokra-asunnostakin voi kyhätä mieleisensä ja kotoisan. Joku maalipurkkikaan ei nyt niin paljon maksa, ja materiaaleja voi kysellä vuokranantajaltakin. Pian alkaa näyttää kodilta, ja sitten sinne voi jo kutsua ystäviäkin, jos sellaisia on tai haluaa sosiaalista elämää.
Ennen kuin huomaatkaan, on sulla jo uusia juttuja ja elämä näyttää sitä aurinkoista puoltaankin, riippuu tietenkin sinusta ja toimeentulostasi. Köyhänä kituuttaminen vie mehut kenestä tahansa. Mutta pääasia on, ettei enää tarvitse elää tuollaista merkityksetöntä elämää ja on mahdollista vaikka kokea uusi rakkauskin :)
Onnea uuteen kotiin ja parempaa tulevaisuutta!
No se vuokrakämppä on varmaan vaan tilapäinen? Otat nyt mahdollisimman halvan vuokraääkämpän ja kun ositus on tehty, pääset ostamaan oman kodin. Tuohan on nyt vain tilapäinen ratkaisu.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Tuo on vain vaihe, tuskin loppuelämän tilanne.
Vuokra-asunnostakin voi kyhätä mieleisensä ja kotoisan. Joku maalipurkkikaan ei nyt niin paljon maksa, ja materiaaleja voi kysellä vuokranantajaltakin. Pian alkaa näyttää kodilta, ja sitten sinne voi jo kutsua ystäviäkin, jos sellaisia on tai haluaa sosiaalista elämää.
Ennen kuin huomaatkaan, on sulla jo uusia juttuja ja elämä näyttää sitä aurinkoista puoltaankin, riippuu tietenkin sinusta ja toimeentulostasi. Köyhänä kituuttaminen vie mehut kenestä tahansa. Mutta pääasia on, ettei enää tarvitse elää tuollaista merkityksetöntä elämää ja on mahdollista vaikka kokea uusi rakkauskin :)
Onnea uuteen kotiin ja parempaa tulevaisuutta!
kiitos! :) Tämä vähän helpotti. Tosiaan köyhyysrajan alapuolella sinnitellään ja mitään ositusta ei mistään ole tulossa :D mutta onhan sitä muutkin selvinneet ja kai siihen kuitenkin ne syyt on, että se ero on tulossa, ne vaan tuppaa nyt unohtumaan
-ap
Me muutkin ollaan selvitty. Sinäkin selviät. Anna ajan kulua ihan rauhassa. Vuoden päästä huomaat, että olet jo päässyt eteenpäin ajatuksissasi. Juttele ystävien kanssa, soittele jos ette pysty nyt tapaamaan. Opettele elämään yksin. Saat siitä itsevarmuutta.
Mä kävin ton saman läpi vuosi sitten. Olen tässä nyt vuoden aikana laittanut tätä uutta kotiani ja alkaa olla kaikin puolin kiva ja viihtyisä. Raha on tiukassa ja se huolestuttaa, mutta näillä mennään. Olen alkanut nauttia omasta rauhasta, vaikka ensin ajattelin että tulen tuntemaan itseni hyvin yksinäiseksi. Vähän riipaisi, kun sain kuulla että ex-miehelläni on jo puoli vuotta ollut uusi suhde, mutta sekin on vain pakko hyväksyä.
Ota se uusi kämppä ihan sillä asenteella että se on tahallisen minimalistisen zen, riittää että on patja lattialla ja kauniit lakanat ja kahvinkeitin. Aivan puhdas uusi alku, ja katselet samalla sitä seuraavaa "oikeaa" asuntoasi. Väliaikaista vain. On rohkeaa erota kun suhde ei toimi, useimmat eivät uskalla.
Se on vuokra-asunto, vain väliaikaista. Sitten kun olet toipunut erosta, on kivempi aloittaa taas puhtaalta pöydältä ja etsiä mieluinen koti.