Mitä järkeä vaikka tässä minun elämässäni on?
Kun kuolen, niin vaikka 500 vuoden päästä siitä kukaan ei enää tiedä minusta mitään eikä edes tiedä, että olen ollut olemassa ellei sitten silloin ole johonkin sukutauluihin ole jäänyt jotain tietoja jotka ovat vielä vielä 500 vuoden päästä olemassa. Siellä ne sitten ovat mahdollisesti sukututkimuksesta kiinnostuneen ihmisen löydettävissä. Siellä voi olla vaikka vain pelkkä nimi, syntymäaika ja kuolinaika merkittynä ja parhaimmillaankin siihen on sitten lisätty jotain tärkeimpiä tietoja minusta mutta kenelläkään joka ne tiedot lukee ei ole loppujen lopuksi mitään hajua, että kuka minä oikeasti olin, minkälainen ihminen olin, mitä tein, mitä koin ja minkälainen elämäni oli. Välttämättä minusta on hyvällä tuurilla löydettävissä jostain arkistojen kätköstä pelkkä nimi, syntymäaika ja kuolinaika eikä niistä voi päätellä, että kuka minä olin ja minkälainen elämäni oli. Eli mitä hyötyä elämästäni on? Minä kun tuskin edes lisäännyn niin geeninikään eivät periydy seuraaville sukupolville eli seuraavissa sukupolvissa ei kenelläkään esiinny vaikka minun tukkani kaltaista tummanruskeaa, todella tuuheaa ja kihartuvaa tukkaa joka periytyisi jollekin jälkeläiselle minun geenieni ansioista. Kuten se periytyi isän puolen suvusta tämä isän puolen miehille tyypillinen tukka minulle. Esim. isälläni ja ja kuuleman mukaan hänen isoisällään oli samanlaiset tukat kuin minulla on.
Kommentit (3)
Miten jälkeenjäänyt pitää olla että tajuaa näitä asioita vasta 40 vuoden iässä? No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Ei täällä kenenkään elämällä lopulta sen kummempaa merkitystä ole kun aurinko sammuu aikanaan. Ei 99,99999%:iä kukaan muista edes sadan vuoden päästä, edes oman suvun jälkeläiset.
Tee sitä mitä huvittaa elämässä ilman estoja, olemme kaikki kuitenkin viimeistään muutamassa vuosikymmenessä kuolleita. Ei auta katua enää viimeisillä hetkillä.
Elämä kannattaa ottaa huumorin kannalta. Järkeä tarvitaan vain siihen, ettei ihan sössi elämäänsä, koska silloin loppuu huumorikin.
Tee elämässäsi jotain sellaista, josta nykyiset ihmiset saavat iloa ja apua. Älä tuijota aikaan 500 vuoden päästä vaan toimi nyt. Ei meistä kukaan muu, kuin jotkut todella nerot tai todella hullut, jää historian lehdille.