Kokemuksia 50-60-lukujen talon äänieristyksistä

53-rakennettu taloa. Vain kovat äänet kuuluu läpi. Olen tyyyväinen. Parempi kuin edellinen, 70-luvulla rakennettu talo.

Toisessa kuului kaikki, toisessa ei mitään. 

1964 rakennettu kerrostalo. Mielestäni todella vähän kuuluu äänet naapureista, rappukäytävästä kyllä, mutta lähinnä ne on koirien haukkumista ne äänet, mitä rekisteröin. Esim. Tavallinen puhe ei kuulu.

Kokemuksia kahdesta. 1963 rakennettu talo, jossa kuului läpi naapurin tavallinen puhe, tiskien tiskaus ja kävelyäänet. Kaikki kaikui valtavasti. 1957 rakennetussa ei kuulu pahemmin, kovaääniset riidat tulee kyllä läpi, mutta ei normaalit elämisen äänet. Tuossa ensimmäisessä oli kyllä tosi kurja asua, vaikka asunto muuten olikin kiva.

Yksi 50-luvun talo oli aika hyvä, mut 60-luvun lopun talossa oli mieletön äärieristys. Naapurin nuori mies luukutti stereoita todella lujaa, kuuluu rappukäytävään hyvin. Meille sisälle ei kuulunutkaan taas sitten mitään.

Eiköhän se nyt ole selvä ettei sitä voi sanoa mitenkään että vuoden X talot on hiljaisempia kuin vuoden Y. Jokainen talo vuodesta riippumatta on rakennettu vaihtelevalla panostuksella. Täyttä tuuripeliä.

Niinpä. Täysin tuuripeliä. Uskomatonta kyllä, paljon parjattu 80-luvun kaupungin vuokratalo oli äänieristyksiltään todella hyvä. Naapurissa asui vaikka mitä juoppoa, silti äänet ei kuuluneet kuin rappukäytävään. Asuin siis tällaisessa ekat 19 ikävuottani. Vanhassa arvotalossa, 1920-luvulla rakennetussa, kuului sitten taas ihan kaikki läpi. Tuuripeliä. 

Yleisesti ottaen 50-luvun tiilitalot on kaiketi aika hyviä, paksujen seinien ansiosta?

Uusimmissa taloissa ainakin on monesti niin hyvin eristetty että edes rappuun ei kuulu sisältä äänet.

Vierailija kirjoitti:

Uusimmissa taloissa ainakin on monesti niin hyvin eristetty että edes rappuun ei kuulu sisältä äänet.

Uudet onkin ihan luokkaa, kokemusta on. Mutta aloittaja ei kysynyt vissiin sitä. Oma kokemus 60-luvun taloissa on tosi hyvä, ja sitten aivan todella, todella surkea. 50-luvun kivitalossa oli tolkuton hissimeteli, mut ite kämppä oli rauhallinen. Nyt, uudessa talossa ei kuulu mitään mistään. Ei sitten mitään.

Kokemusta yhdestä 50-luvulla ja yhdestä 60-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Kummassakaan ei kuulunut koskaan mitään mistään, esimerkiksi musiikkia sai luukuttaa ihan kunnolla ja naapuri ei tunnustanut kuulleensa mitään. Vastaavasti 88 rakennetussa kuului pierutkin läpi.

Vierailija kirjoitti:

Kokemusta yhdestä 50-luvulla ja yhdestä 60-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Kummassakaan ei kuulunut koskaan mitään mistään, esimerkiksi musiikkia sai luukuttaa ihan kunnolla ja naapuri ei tunnustanut kuulleensa mitään. Vastaavasti 88 rakennetussa kuului pierutkin läpi.

Samanlaisia kokemuksia, paitsi et 70-luvun tönössä kuului kuorsauskim läpi!

Vierailija kirjoitti:

Uusimmissa taloissa ainakin on monesti niin hyvin eristetty että edes rappuun ei kuulu sisältä äänet.

Minä taas olen usein kuullut ja lukenut, että uusissakin on surkeat äänieristykset. Tuuripeliä. Eipä taida edelleenkään olla mitään desibelimittauksia tai muuta asunnoissa vaan rakennetaan miten sattuu huvittamaan niiden äänien puolesta.

Tuuripeliä on, on koettu vaikka mitä maan ja taivaan väliltä, surkeiden vuokraluukkujen ollessa hiljaisia, arvoasunnot mitä vaan. Naapureista se on kiinni. Jos ne ovar hiljaisia, ja itsekin elät sääntöjen mukaan, kaikki on hyvin.

Riippuu niin talosta. Jos löytyy muuten mielenkiintoinen kohde niin pyydä yksityisnäyttöä iltapäiväaikaan (niin että naapurit suurella todennäköisyydellä ovat jo tulleet töistä kotiin) ja katsele asuntoa kaikessa rauhassa. Jospa siinä vähän selviäisi kuuluuko ääniä. Itse olen asunut aivan uudessa kerrostalossa jossa seinät olivat käytännössä paperia. Opiskeluaikoina asuin 50-luvun kerrostalossa ja sielläkin kuului kyllä äänet naapurista. Ensiasunnon ostin 60-luvun talosta ja siellä ei kuulunut mitään. Toki riippuu älyttömästi myös naapureista, joskus käy huono tuuri ja viereiseen asuntoon sattuu metelöitsijät. Eniten itsellä ärsytti tuo uusi kerrostalo kun kuvittelin, että niissä olisi osattu ottaa äänieristys huomioon mutta sain opetuksen siitä miten uudet rakennukset on nykyään aina rakennetuu mahdollisimman halvalla ja huonosti.

Aikuisiälläni oon asunut kahdeksassa kerrostaloasunnossa, vuosina 1990-2018. Kämppiä ollut 50-luvulta ihan 2000-luvun asuntoihin asti. Oikeastaan meluisimman muistan, se oli 60-luvun elementtitalo Tapiolassa. Siellä kuului verhojen vetäminenkin. Muutenkin kaikista kuulunut jotain, mut jos ei ole ollut häiriköitä, ei asia ole haitannut.

Asumme 1954 rakennetussa talossa ja todella vähän kuuluvat mitkään äänet. Ihan jos joku huutaa kuuluu tai kuuntelisi todella kovalla musiikkia. Seinät ovat todella paksut. Meillä "heikoin" kohta äänien kannalta on uudistetut ulko-ovet. Rapusta kuuluvat äänet eteiseen ja eteisestä kuuluu rappuun. Sisätiloissa väliovet ovat vanhoja puuovia ja eristävät hyvin ääntä.

Vierailija kirjoitti:

Asumme 1954 rakennetussa talossa ja todella vähän kuuluvat mitkään äänet. Ihan jos joku huutaa kuuluu tai kuuntelisi todella kovalla musiikkia. Seinät ovat todella paksut. Meillä "heikoin" kohta äänien kannalta on uudistetut ulko-ovet. Rapusta kuuluvat äänet eteiseen ja eteisestä kuuluu rappuun. Sisätiloissa väliovet ovat vanhoja puuovia ja eristävät hyvin ääntä.

Korkeassa talossa? Voisi olla aivan kuin oma kotitaloni.

Vierailija kirjoitti:

Tuuripeliä on, on koettu vaikka mitä maan ja taivaan väliltä, surkeiden vuokraluukkujen ollessa hiljaisia, arvoasunnot mitä vaan. Naapureista se on kiinni. Jos ne ovar hiljaisia, ja itsekin elät sääntöjen mukaan, kaikki on hyvin.

Sitten kun naapurit on hiljaisia, sitä erehtyy luulemaan taloa hyvin äänieristetyksi ja piereskelee kämpässään antaumuksella naapureita ärsyttäen. Nimim. kokemusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuuripeliä on, on koettu vaikka mitä maan ja taivaan väliltä, surkeiden vuokraluukkujen ollessa hiljaisia, arvoasunnot mitä vaan. Naapureista se on kiinni. Jos ne ovar hiljaisia, ja itsekin elät sääntöjen mukaan, kaikki on hyvin.

Sitten kun naapurit on hiljaisia, sitä erehtyy luulemaan taloa hyvin äänieristetyksi ja piereskelee kämpässään antaumuksella naapureita ärsyttäen. Nimim. kokemusta

Hah! Tämä just. Pidin sitten estottomasti äänt kanssa seksin aikana varmaan puolisen vuotta, kun luulin että äänieristys on huippuluokkaa. Totuus paljastui kun naapuriin muutti uudet asukkaat…kaikki kuului läpi.

Voih. Tuonpa tietäisi muuttaessa. On tullut koettu ihan kaikkea, odotukset suuret, todellisuus ollutkin ihan muuta. Täytyy nostaa kyllä esiin yks tosi hiljainen asunto, oli 55 rakennettu talo. Naapurit piti kunnon mölyä, kuului rappuun, meille naapuriin ei mitään.