Lue keskustelun säännöt.
Kotona vauvan kanssa - Miten saatte päivät kulumaan?
Kommentit (45)
Ei ole tuota ongelmaa, toivon että päivässä olisi edes hetki että saisin vaan olla kotona ja vauva nukkuisi! Tekisin rästissä olevat kotityöt ja sitten lepäisin. Vauvani ei suostu nukkumaan päiväunia kuin liikkuvissa vaunuissa :( kaikkea kokeiltu. Jos sulla on tylsää niin tule lykkäämään mun vauvan vaunuja :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi halusit lasta?
Niin että jos viidentoista paskavaipan vaihtaminen, imetys, vaunulenkit ja loruilu ja lauleskelu kuukuaudesta toiseen eivät täysin täytä tarpeitasi älyllisenä aikuisena ihmisenä, et olisi saanut haluta lasta? Puhutaan elämänvaiheesta, johon liittyy omat ilonsa ja haasteensa. Ihan sairasta jos ei saa sanoa, ettei lapsen kanssa ole aina pelkästään ihanaa.
Voi opiskella siinä sivussa. Ja kävellä ulkona tosi paljon.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuota ongelmaa, toivon että päivässä olisi edes hetki että saisin vaan olla kotona ja vauva nukkuisi! Tekisin rästissä olevat kotityöt ja sitten lepäisin. Vauvani ei suostu nukkumaan päiväunia kuin liikkuvissa vaunuissa :( kaikkea kokeiltu. Jos sulla on tylsää niin tule lykkäämään mun vauvan vaunuja :D
Ei munkaan nuku kuin vaunuissa :( Jos mentäis yhdessä lenkille, olis heti mielekkäämpää :)
No meillä 1v ikäinen, ei tosin enää niinkään vauva vaan leikki-ikäinen mut aika ei käy pitkäksi, sen verran touhukas tapaus! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset ovat minusta aivan ihania! Aika vauvan kanssa kuluu hyvin nopeasti ja haluaisin viettää ja opettaa vaikka ikuisuuden. Sitten se lapsi kasvaa ja saa olla oikein ylpeä kaikesta. Mutta joo, kysymykseen.. Jos aika alkaa käydä tylsäksi, johon näin introverttinä voin sopeutua, voi lapsen laittaa hetkeksi katsomaan vauvakirjojen kuvia (tai telkkaria päivässä vain 5-10 min) ja sitten itse saa rentoutua, katsoa naistenlehtiä tai turhanpäiväistä ohjelmaa televisiosta.
Päivä alkaa sillä, että laitan tiskit ja pyykit koneeseen ja siivoilen. Sitten teen lapsille aamupalaa. Tällä hetkellä en opiskele, mutta äitiyslomieni aikana olen opiskellut paljon avoimessa yliopistossa etänä.
Sitten mä tykkään laittaa ruokaa ja leipoa. Lasten kanssa tulee leivottua paljon. Me myös ulkoillaan paljon. En jaksa istua missään leikkikentillä, vaan me lähdetään aina lenkille. Normi lenkki on sellainen 5-8 km/päivä.
Sitten mä harrastan kaikkea. Soitan pianoa, käyn kuorossa laulamassa jne. Ennen koronaa myös jumpissa. Nyt tekisi mieli aloittaa jonkun uuden kielen opiskelu esim. italia. Mä myös ompelen paljon lastenvaatteita ja tykkään askarrella lasten kanssa. Talvisin me käydään lasten kanssa hiihtämässä, luistelemassa ja pulkkamäessä. Kesällä uidaan, marjastetaan, sienestetään ja patikoidaan metsässä. Ja sit ihan lenkkeillään.
Ja iltaisin mä katson telkkarista jotain hömppää kuten Ensitreffit alttarilla jne. Ihan hyvin aika kuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvin. Käymme vauvan kanssa tapaamassa ystäviäni jne. Kotiäitiys ei tarkoita sitä, että pitää lukittautua kotiin vauvan kanssa. Toki esim. koliikkivauvan kanssa ei paljon pysty lähtemään minnekään. Minulla käynyt tuuri ja vauvani on helppo ja rauhallinen, joten hänet voi ottaa mukaan aikalailla minne vain.
Opiskele jotain avoimessa amkissa tai yliopistossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen monesti vienyt vauvan metsäretkelle vaunuissa. Pääosassa lapsi (sekä minä) voidaan katsoa kaunista luontoa hiekkatiellä, koska ei voi alkaa rattaiden kanssa samoilemaan. Yleensä vauva nukahtaa syvästi heti.
Vierailija kirjoitti:
Opiskele jotain avoimessa amkissa tai yliopistossa.
Se on kallista puuhaa. Ei kotihoidontuella sellaisia maksella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi halusit lasta?
Niin että jos viidentoista paskavaipan vaihtaminen, imetys, vaunulenkit ja loruilu ja lauleskelu kuukuaudesta toiseen eivät täysin täytä tarpeitasi älyllisenä aikuisena ihmisenä, et olisi saanut haluta lasta? Puhutaan elämänvaiheesta, johon liittyy omat ilonsa ja haasteensa. Ihan sairasta jos ei saa sanoa, ettei lapsen kanssa ole aina pelkästään ihanaa.
Paskavaipat, jos inhoaa lapsia ei pidä lapsia hankkia tänne kärsimään. Aika vinksahtanutta tämä kansa, kun lapsia inhotaan.
Itsekästä ja kamalaa touhua, lapsesta on paljon iloa, mutta pitää tajuta että mitään ei saa ilmaiseksi, on myös huolta ja tuskaakin. Lasta ei voi vaihtaa kuin miestä, omia tarpeita tyydyttämään, ostamaan merkkilaukkuja ja elättämään. Lapsi ei vaadi kumitissejä, tursohuulia, tekoripsiä eikä metrilettiä.
Hyvin kuluu päivät. Kun vauva on hereillä leikin hänen kanssaan tai ulkoilemme tai käymme kaupoilla. Kun vauva nukkuu teen kotitöitä tai palstailen. En ole vauvan kanssa kahdestaan kuin noin 8h/päivä. Sen jälkeen mies tulee kotiin ja voin mennä halutessani ihan yksinkin omille menoilleni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele jotain avoimessa amkissa tai yliopistossa.
Se on kallista puuhaa. Ei kotihoidontuella sellaisia maksella.
Ei se nyt niin kallista ole, esim. XAMK:ssa on lukukausimaksu 175€.
No mun vauva oli "tylsä" sen pikkuvauva-ajan. Joko nukkui tai olla möllötti sitterissä tai lattialla tyytyväisenä. Katselin sarjoja ja pelailin tietsikalla. Välillä käytiin kävelyllä.
Tein tietty normi kotihommat myös kun kotona kerta olin. Pääsin kyllä tosi helpolla.
Ei ollut tuollaista ongelmaa. Kun vauva oli hereillä, hän rääkyi lähes koko ajan. Kävelin siis päivät pitkät ympäri kämppää kuulosuojaimet päässä ja hytkyttelin täyttä kurkkua kiljuvaa vauvaa. Sain noilta vauva-ajoilta silti itselleni meluvamman. Yöllä vauva heräsi kiljumaan noin 35-40 min välein ja herätti minut, jos olin ehtinyt nukahtaa. Tätä jatkui yön läpeensä. Mitkään lääkärissäkäynnit ei auttaneet ja tätä jatkui monta kuukautta. Onneksi pojasta kasvoi silti ihme ja kumma kyllä terve. Jos päivällä olisi ollut hetki rääkyvapaata, olisin nukkunut sen ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele jotain avoimessa amkissa tai yliopistossa.
Se on kallista puuhaa. Ei kotihoidontuella sellaisia maksella.
Ei se nyt niin kallista ole, esim. XAMK:ssa on lukukausimaksu 175€.
Noin puolet kotiäidin kuukausituloista. Se on paljon.
Noustaan klo 9 tienoilla, syödään aamupala, johon menee puolisen tuntia. Möllötetään, leikitään ja katsotaan töllöä, sitten on minipäikkärit, joiden aikana syön itse. Naperolle ei yleensä kelpaa lounas vielä näin aikaisin. Sitten touhutaan jotain, ehkä kotitöitä, jos ei tehty aamulla. Sitten ulos päivälenkille. Isi tulee kolmen maissa kotiin, että ei ehdi kauhean pitkään olla tylsää. Joskus jos ei jaksaisi itse leikkiä (ja uskokaa, että niitäkin päiviä on, kun ei jaksaisi etenkin jos on heräillyt usein yöllä), voi olla noissa välikohdissa tylsää, mutta sitten painellaan aamulla ekstralenkki ulos tai jos päiväunet jää todella lyhyiksi, mennään mummolaan, kun isovanhemmat on eläkkeellä.
Senkin jälkeen saattaa olla tylsää joskus, kun isi on tullut kotiin, koska ei tosiaankaan hoida lasta puoliksi, mutta sitten on ruoanlaitto (koska isi on juntti, joka ei tee ruokaa), syömiset, ehkä iltanokoset, saunapäivinä sauna jne. Välissä joko isi hoitaa lasta sen 30-60min, että saan omaa aikaa, tai käydään taas lenkillä lapsen kanssa. Joskus painelen yksinäni lenkille, kun ei sateella tee mieli lähteä rattaita katselemaan.
Introverttina sitä tosiaan kaipaa omaa aikaa ja joskus olisi kiva tehdä jotain omia asioita päivän aikana, minkä takia sitten on tylsää, kun pitää tehdä jotain muuta, mutta lapsen hankkiminen on uhrauksia. Jostain joutuu luopumaan. Sitten kun vaan saisi tuon miehenkin ymmärtämään, että joutuu uhraamaan osan omasta ajastaan yhteiseksi hyväksi, etten minä vain yksinäni uhriudu.
Mites te yhden vanhemman perheet? Kun se isi ei sieltä tulekaan kotiin iltapäivällä, vaan pitää pärjätä ihan itse.
Kyllä ne päivät aika tehokkaasti kului sitä vauvaa hoitaessa, vauvaa ihmetellessä ja vauvan kanssa seurustellessa.
Itse asiassa yleensä päivästä loppui aika kesken. (Mutta mun vauva olikin surkea nukkumaan päiväunia. :D)