Lue keskustelun säännöt.
Kotona vauvan kanssa - Miten saatte päivät kulumaan?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele jotain avoimessa amkissa tai yliopistossa.
Se on kallista puuhaa. Ei kotihoidontuella sellaisia maksella.
Ei se nyt niin kallista ole, esim. XAMK:ssa on lukukausimaksu 175€.
Otappa huomioon,että osa avoimen opinnoista ovat vain ko koulun oppilaille.
JOissain on opintopistejuttuja 20+op jne joita voi suorittaa halvemmallakin,esim työväenopiston kautta,tai Jyväskylän avoimessa.
JA 175euroa on paljon jos saa kotihoidontukea x-kitueuroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mites te yhden vanhemman perheet? Kun se isi ei sieltä tulekaan kotiin iltapäivällä, vaan pitää pärjätä ihan itse.
No ne vauvahommat jatkuu sitten vaan iltaan asti, ja mihinkään et voi mennä ilman vauvaa myöskään illalla.
Kaiken kaikkiaan se vauvavuosi ei minusta ollut ihan KAUHEAN erilainen kuin ydinperheiden kotona olevilla äideillä. (Mitä siis lähipiirin vauvaperheisiin vertasin.) Isoin ero se, että oli täysin pois suljettua, että olisin arkisin säännöllisesti illallakaan käynyt missään salilla, lenkillä tai muuten tuulettumassa ilman vauvaa. Joskus satunnaisesti sitten pääsin esimerkiksi hierojalle, kun vauvan isovanhemmat olivat kylässä.
Ei se ollut mitenkään hirveää kuitenkaan, koska olin niin onnellinen vauvastani.
T. Totaaliyksinhuoltaja
Sun pitää tehdä vuorokausi rytmi, se helpottaa arkea kun vauva kasvaa, selkeästi ajat koska herättää, syödään, ulkoillaan ja nukutaan.
Sen vauvan hoidon lisäksi kun käy kaupassa, tiskaa, siivoaa, pyykkää, tekee ruokaa, leipoo, käy perhekerhossa, pyytää ystäviä kylään niin ei sitä aikaa enää muuhun jää..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites te yhden vanhemman perheet? Kun se isi ei sieltä tulekaan kotiin iltapäivällä, vaan pitää pärjätä ihan itse.
No ne vauvahommat jatkuu sitten vaan iltaan asti, ja mihinkään et voi mennä ilman vauvaa myöskään illalla.
Kaiken kaikkiaan se vauvavuosi ei minusta ollut ihan KAUHEAN erilainen kuin ydinperheiden kotona olevilla äideillä. (Mitä siis lähipiirin vauvaperheisiin vertasin.) Isoin ero se, että oli täysin pois suljettua, että olisin arkisin säännöllisesti illallakaan käynyt missään salilla, lenkillä tai muuten tuulettumassa ilman vauvaa. Joskus satunnaisesti sitten pääsin esimerkiksi hierojalle, kun vauvan isovanhemmat olivat kylässä.
Ei se ollut mitenkään hirveää kuitenkaan, koska olin niin onnellinen vauvastani.
T. Totaaliyksinhuoltaja
Joo, tältä mullakin kuulostaa. Ei se silleen harmita ettei pääse mihinkään koskaan, kun se on ollut alusta asti selvää. Mäkin olen tosi onnellinen vauvasta, mutta sosiaalista toimintaa kaipaisin enemmän. Onnesta huolimatta välillä on yksinäistä ja kaipaisi vaihtelua rutiineihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mites te yhden vanhemman perheet? Kun se isi ei sieltä tulekaan kotiin iltapäivällä, vaan pitää pärjätä ihan itse.
No ne vauvahommat jatkuu sitten vaan iltaan asti, ja mihinkään et voi mennä ilman vauvaa myöskään illalla.
Kaiken kaikkiaan se vauvavuosi ei minusta ollut ihan KAUHEAN erilainen kuin ydinperheiden kotona olevilla äideillä. (Mitä siis lähipiirin vauvaperheisiin vertasin.) Isoin ero se, että oli täysin pois suljettua, että olisin arkisin säännöllisesti illallakaan käynyt missään salilla, lenkillä tai muuten tuulettumassa ilman vauvaa. Joskus satunnaisesti sitten pääsin esimerkiksi hierojalle, kun vauvan isovanhemmat olivat kylässä.
Ei se ollut mitenkään hirveää kuitenkaan, koska olin niin onnellinen vauvastani.
T. Totaaliyksinhuoltaja
Joo, tältä mullakin kuulostaa. Ei se silleen harmita ettei pääse mihinkään koskaan, kun se on ollut alusta asti selvää. Mäkin olen tosi onnellinen vauvasta, mutta sosiaalista toimintaa kaipaisin enemmän. Onnesta huolimatta välillä on yksinäistä ja kaipaisi vaihtelua rutiineihin.
Kaikki vertaisryhmät, vauvakahvilat ja perhekulttuuritapahtumat ynnä muut kissanristiäiset sitten kehiin vaan!
Tietysti riippuu asuinpaikastasi, miten paljon näitä on. Ja ehkä koronakin edelleen hiukan niitä verottaa.
Sellaista se vauvan kanssa on, muutakin kun selfieiden ottamista ja tykkäysten odotusta. 20 vuotta sitten ei ollut edes juuri mitään somekanavia, joten oli aikaa olla lapsen kanssa. Muistaakseni vauva-aika meni aika tehokkaasti päivärutiineissa ja toinen olikin sitten jo koliikkivauva, ei olisi kerinnyt paljon opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskele jotain avoimessa amkissa tai yliopistossa.
Se on kallista puuhaa. Ei kotihoidontuella sellaisia maksella.
Ei se nyt niin kallista ole, esim. XAMK:ssa on lukukausimaksu 175€.
Otappa huomioon,että osa avoimen opinnoista ovat vain ko koulun oppilaille.
JOissain on opintopistejuttuja 20+op jne joita voi suorittaa halvemmallakin,esim työväenopiston kautta,tai Jyväskylän avoimessa.
JA 175euroa on paljon jos saa kotihoidontukea x-kitueuroa.
Täh? Täällä Helsingissä avoimen yliopiston kurssit maksaa satoja euroja kurssi. Myös työväenopiston huuhaakurssitkin ovat erittäin kalliita. Voiko noita esim. Jyväskylän kursseja suorittaa oikeasti etänä, ettei tartte mennä kokeisiin Jyväskylään. Alan heti taas opiskelijaksi, jos yliopistokursseja saisi halvalla yksitellen.
Nykyään, kun yliopistoon pääsee suoritettuaan 40 opintoviikkoa hyvin arvosanoin, voin sanoa, että itsensä sivistäminen tulee kalliiksi. On opintoviikoille hinnat laskettu, ei ole varaa matalapalkkaisella.
Ei sitä oikein millään saa aikaa kulumaan, mielestäni rankin vaihe on 1v-1,5v kun haluaisi jo kovasti touhuta, mutta mikään ei oikein onnistu. Ei jaksa keskittyä satujen lukemiseen muutamaa minuuttia kauempaa ja ei pysty vielä yhtään leikkimään yksin. Siinä ei paljon itse ehdi kirjaa lukea tai edes alas istahtaa kun toinen on jo kiipeämässä ja tekemässä kaikkea kiellettyä. Eikä sitä itsekkään jaksa loputtomiin lorutella ja toistella että joo o pallo siinä.. Lapseni on mitä ihanin, mutta tuo vaihe... huh huh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene ihan minne vaan, missä sut otetaan joukkoon. Älä jää vauvan kanssa yksin kotiin käkkimään. Voit myös katsella esim. teeveetä, kuunnella radiota, se ei ole vauvalta pois. Mutta koita ennenkaikkea pitää niitä sosiaalisia suhteita yllä. Yksin et tule jaksamaan. Pyydä apua.
Älä suorita. Koita vain selvitä. Vauvan kanssa oleminen on raskainta, mitä ihmisen elämässä on. Varsinkin yksin.
Voi käydä töissä siinä sivussa (etätyö).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perusta jokin teknologiayritys vaikka oletkin nainen.
Vierailija kirjoitti:
Voi käydä töissä siinä sivussa (etätyö).
Päivän naurut. Mulla on ollut tänään 3 minuuttia omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päivä alkaa sillä, että laitan tiskit ja pyykit koneeseen ja siivoilen. Sitten teen lapsille aamupalaa. Tällä hetkellä en opiskele, mutta äitiyslomieni aikana olen opiskellut paljon avoimessa yliopistossa etänä.
Sitten mä tykkään laittaa ruokaa ja leipoa. Lasten kanssa tulee leivottua paljon. Me myös ulkoillaan paljon. En jaksa istua missään leikkikentillä, vaan me lähdetään aina lenkille. Normi lenkki on sellainen 5-8 km/päivä.
Sitten mä harrastan kaikkea. Soitan pianoa, käyn kuorossa laulamassa jne. Ennen koronaa myös jumpissa. Nyt tekisi mieli aloittaa jonkun uuden kielen opiskelu esim. italia. Mä myös ompelen paljon lastenvaatteita ja tykkään askarrella lasten kanssa. Talvisin me käydään lasten kanssa hiihtämässä, luistelemassa ja pulkkamäessä. Kesällä uidaan, marjastetaan, sienestetään ja patikoidaan metsässä. Ja sit ihan lenkkeillään.
Ja iltaisin mä katson telkkarista jotain hömppää kuten Ensitreffit alttarilla jne. Ihan hyvin aika kuluu.
Eli sulla ei ole vauvaa. Eihän vauvan kanssa käydä edes suihkussa. Puhumattakaan tuota harrastamisesta ja muusta tekemisestä. Sun vauva on jonkun muun hoidossa? Vauvaa pitää nimittäin hoitaa joka hetki. Vai meinaatko, että vauva-ajat on taaksejäänyttä elämää, että kyllä sen kestää, kun nyt on yhtä auvoa? Kaikki eivät kestä. Hyvä on kysellä apuja ja neuvoja.
Saattaa alkaa kyllästyttämään vauvailu ja tulla sellainen olo, etten kestä enää. Että mitä tän kanssa voi tehdä? Itse kävin esim. aikoinaan kahvitteluissa muiden ihmisten kanssa ja oli aivan ihanaa, kun joku muu piti välillä vauvaa sylissä ja sain olla hetken vaan yksin juomassa kahvia kupissa pelkäämättä, että läikyttää. Tai käydä vessassa ilman vauvaa. Monet noista kahvittelijoista tekivät sitten ihan omat vauvat. Oli kerrassaan hyvä idea. Itse voisin mielelläni lykätä vaikka vaunuissa jonkun vauvaa, että äiti pääsisi pesulle tai päiväunille. En vaan tunne ketään, kuka tällaista apua tarttisi.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat minusta aivan ihania! Aika vauvan kanssa kuluu hyvin nopeasti ja haluaisin viettää ja opettaa vaikka ikuisuuden. Sitten se lapsi kasvaa ja saa olla oikein ylpeä kaikesta. Mutta joo, kysymykseen.. Jos aika alkaa käydä tylsäksi, johon näin introverttinä voin sopeutua, voi lapsen laittaa hetkeksi katsomaan vauvakirjojen kuvia (tai telkkaria päivässä vain 5-10 min) ja sitten itse saa rentoutua, katsoa naistenlehtiä tai turhanpäiväistä ohjelmaa televisiosta.
no vastaa sitten siihen ap:n kysymykseen että mitäs se loppupäivä sitten tehdään kun 5min telkkuaikaa on käytetty, sadut luettu, puettu, syöty, loruteltu ja palloa pyöritelty =1h... Tää on just tällasta toksista positiivisuutta, että kyllä se aika menee kun lapsi on niiiiiiin ihana. No ei mene kello eteenpäin, vaikka kuinka olisi ihanaa. Kyllä sitä haluaisi jotain tehdä ja saada aikaiseksikin, eikä vain möllötellä ja tuijottaa vauvaa. Lisähuomioina myös, että aika monella paikkakunnalla ei ole tällä hetkellä mitään kerhoja tai mammakahviloita auki, koska korona.
Me käytiin perhekerhossa ja vauvamuskarissa, näin muita äitejä ja vauvoja ja välillä käytiin kahvilassa tai ostoksilla. Tykkäsin myös olla vauvan kanssa kahdestaan.
Esikoisen aikaan nautin jokaisesta hetkestä vauvavuonna, enkä yhtään valehtele. Rakastin vauvan kanssa olemista ja seurata hänen kasvuaan. Hän olikin helppo vauva niin en ollut erityisen väsynyt ja ystävällä oli lähes samanikäinen vauva,.niin vietimme paljon aikaa yhdessä.
Tiesin, että tulisin hulluksi moisesta, joten jätin lapset tekemättä. Aika ei kyllä tule pitkäksi, olen niin introvertti että esim. tämä etätyöaika on ihan mahtavaa. Paras päivä on sellainen kun ei tarvii puhua kenenkään kanssa edes puhelimessa. :)
Onpa sulla helppo vauva, kun tykkää leipoa, lenkkeillä ja askarrella! Mistä tuollaisia enkeleitä saa? :D
Missä välissä ehdit syöttää vauvaa, kanniskella sylissä ja pestä kakkapyllyä?