Katkeroituminen hoitovapaalla
No niin, eli olen ollut lapsen kanssa kotona vuoden. Pikkuhiljaa olen alkanut ärtyä yhä enemmän siitä, miten paljon vähemmän lapsen saaminen on vaikuttanut mieheni elämään kuin minun. Olen ehdottanut, että nyt kotihoidontuella mies olisi osan viikosta kotona lapsen kanssa ja minä osan. Mies ei asiaan suostu. Kuitenkin hän haluaa, että lasta hoidetaan kotona enkä minäkään ihan näin pientä mielellään laittaisi hoitoon. Mutta siis minä olen ollut töistä pois jo vuoden, mutta mies puolestaan ei voi edes ajatella tekevänsä pienempää työaikaa nyt. Muutenkin tuntuu, että kodinhoito on yhtäkkiä 90% minun vastuullani.
Miksi ennen tasa-arvoiset suhteet muuttuvat tällaisiksi lapsen tulon myötä? Kertokaa joku.
Kommentit (4)
Ainoa, joka tuohon tilanteeseen vaikuttaa olet sinä itse. Jollet sinä ole tyytyväinen elämääsi, niin ei sun miehesi tehtävä ole sitä täyttää. Sinä menet siis töihin ja that’s it.
Mihin menisit töihin osaksi viikkoa? Meillä ei ainakaan työnantaja suostu siihen, että hoitovapaalainen tuosta vain palaa takaisin töihin ilman pätevää syytä, sijaisella kun on määräaikainen sopimus.
Mikä tossa tuli yllätyksenä? Vuosikaudet naiset ovat avautuneet lehtiin ettei töitä enää ole tai saivat (laittomat) potkut.
Ite valitsit miehesi.