Päiväkodin pitää puuttua
On tuttu sana. Nyt törmäsin tuohon sanaan lasten IL:n kirjoituksessa , missä mainittiin lasten uniapneasta lihavuuden vuoksi.
https://www.is.fi/terveys/art-2000008315743.html
"........– Yhä nuoremmat ovat yhä lihavampia. Lihavuuteen pitäisikin päästä puuttumaan jo päiväkodissa".
Mitäköhän se puuttuminen voisi sitten olla? Poistetaanko ensin lihavat hoitajat ja seuraavaksi lihavat äidit?
Ettäkö esimerkki ensin pois. Miksi heistä jo tuli lihavia? Poistetaanko päiväkodeista kaikki sokeripitoinen ruoka - olisikin oikein?
Paras ratkaisu olisi takuuvarmasti , kun kansa ymmärtäisi olla vihdoin viimein samaa mieltä totuudesta; PÄIVÄKODIN PITÄISI PUUTTUA - Suomesta. Ainakin lapsille pakoitettuna toimintavelvoitteena. Tilalle vanhanaikainen ja vapaa muutaman tunnin leikkikoulu, missä äidit mukana.
Lihavuus lapsuudessa johtuu masennuksesta, mikä johtuu äidin rakkaudellisen huolenpidon jatkuvasta kaipuusta lapsella. Sekä johtuu myös monella lapsella heidän stressaavan päiväkoti"työn" jättämästä levottomuudesta. Sitä pahaa oloa pitää palkita iltaisin kotona yltäkylläisyydellä lasta kohtaan (lihottavaa herkkua). Kirjoitan kokemuksestani -70-80-luvuilta. Mutta lasten elämä on tuosta ajasta vain huonontunut jo monelta terveyden kannalta katsottuna. Tiedostin tekeväni väärin monissa kohdin. Nyt näyttäisi, ettei lapsen kokonaisvaltaisesta hyvästä olosta edes välitetä. Diabetes heillä lisääntynyt ja nimenomaan lapsen tunneherkkyys tulee tässäkin ilmi. Ei välitetä siitä, että vain äidinrakkaus, on lapselle tärkeintä tämän ensimmäiset 4 vuotta hoidossa ja kasvatuksessa.
Suomessa elettiin pääsääntöisesti vielä -60-luvun alussa normaalia ihmiselle kuuluvaa iloista perhe-elämää. Luulisi , että luonnottomasti vierasemon vastuille päiviksi siirretyt lapset nyt itse näkisivät ihmiselämän luonnottomuuden Suomen perheissä. Vain harvat ovat oikeasti eläneet vapaan luonnostaan lapselle kuuluvan lapsuuden maassamme viimeisen 50 vuoden aikana. Vain harvoissa suurperheissä maalla kasvaneet.
Kannattaa alkaa jokaisen peräänkuuluttaa todellisuutta, mikä kuuluu ihmiselämään luonnostaan kenenkään vieraan säätämättä?