Lue keskustelun säännöt.
Tuhkarokko muuttui tulirokoksi
03.12.2009 |
Lääkärin diagnosoima tuhkarokko oli tulikokko. Tässä oli kielimuuri. Ei osannut lääkäri kunnolla Suomea. Nyt on tyttö paranemassa kun sai antibiottia suoneen ja nesteytystä pari päivää. Kyl oli ihme homma tuo tuhkarokko ollutkin kun tapaukset otetaan heti eristykseen ja uutisoidaan.
Kommentit (9)
ehkä yksi tapaus vuodessa, joka on sairastunut ulkomailla.
Tuolla lääkärillä on paljon isompiakin ongelmia kuin kielimuuri, täysin pätemätön tehtäväänsä.
Tulirokko selviää helposti nielunäytteestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmalle voi sanoakin väärin, mut epikriisiin tulee diagnoosi lääketieteen termillä ja ei siinä tuollasta virhettä voi tulla.
Oletko varma, että lääkäri diagnosoi väärin, vai onko kyse siitä, että hän diagnosoi ihan oikein, mut suomenkielen termi teille sanottuna meni väärin.
ensimmäinen on ongelma, jälkimmäinen ei.
Tulirokko ilmaantuu usein vasta siinä vaiheessa, kun nielun streptokokki-invaasio on jo häipynyt elimistön oman puolustusreaktion toimesta.
t. lääkäri
harvinainen? Onneksi lapsenne nyt sai kunnon hoitoa ja vointi kohenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
antibiootteja ei käytetä juuri ollenkaan. Terveyskeskukseen kun menee sairaan lapsen kanssa, juuri koskaan ei ensimmäisellä kerralla antibioottia kirjoiteta eikä nieluviljelyä oteta. Sen vuoksi jää paljon streptokokkitauteja diagnosoimatta ja tulirokkotauti ja reumakuume ovat paljon yleistyneet.
Viisi vuotta sitten oli jo tehty ihmiskokeita rokotteella, mutta kestää vielä ennenkuin rokote on markkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aikaa ennenkuin kyseinen rokote on kaikkien saatavilla, mutta tekeillä se on. Tässä alla olevassa artikkelissa on maininta tulevasta rokotteesta:
Väitös: Vakavien streptokokkitulehdusten määrä on lisääntynyt Suomessa
2.12.2009
Streptococcus pyogenes eli A-ryhmän streptokokkibakteerin aiheuttamat vakavat tulehdukset ovat harvinaisia, mutta niihin liittyy korkea kuolleisuus. Streptokokin aiheuttamat paikalliset ihon ja ihonalaiskudoksen tulehdukset (selluliitti ja erysipelas eli ruusutulehdus) taas eivät yleensä ole hengenvaarallisia infektioita, mutta uusiutumisensa vuoksi ne huonontavat potilaan elämänlaatua ja aiheuttavat kustannuksia.
FM Tuula Siljanderin väitöskirjassa kuvattiin vakavien S. pyogenes –tulehdusten esiintyvyyttä Suomessa vuosina 1998-2007 sekä verrattiin tilannetta muihin Euroopan maihin. Työssä selvitettiin vakaviin tulehduksiin liittyvää kuolleisuutta ja vallitsevia bakteerityyppejä. Lisäksi tutkittiin selluliitti- ja erysipelasinfektioita aiheuttavia streptokokkeja Suomessa.
Vakavat S. pyogenes –tulehdukset ovat lisääntyneet Suomessa erityisesti vuodesta 2006 lähtien. Tulehduksia havaittiin enemmän miehillä kuin naisilla. Muutokset bakteerien vallitsevissa tyypeissä liittyivät tulehdusten lisääntymiseen. Selluliitti- ja erysipelasinfektiot olivat yllättäen etupäässä G-ryhmän streptokokin aiheuttamia, A-ryhmän streptokokin sijaan.
Tutkimus toi uutta tietoa streptokokkitulehduksista Suomessa. Sen avulla voidaan muun muassa arvioida kehitteillä olevien streptokokkirokotteiden kattavuutta Suomessa.
Väitös: perjantaina 4.12.2009 kello 12 Helsingin yliopistossa (Haartman-instituutti, Haartmaninkatu 3, Pieni luentosali). Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Jukka Pelkonen Kuopion yliopistosta ja kustoksena Seppo Meri.
Kun en ymmärrä. Ainakaan viimeistä lausetta.