Lue keskustelun säännöt.
Lapsuuden "ystäväni" eivät olleet oikeita ystäviäni
13.10.2021 |
Minulla oli lapsena todella vaikeaa. Siis todella vaikeaa. Kerroin siitä myös heille ja se oli virhe. He kertoivat siitä tietämättäni kaikille. Kun perheemme hajosi ja menetimme kaiken niin ystäväni pilkkasi minua siitä, että äitini saisi kuulemma hirveästi yh-tukia. Todellisuus oli kuitenkin toinen, sillä äitini teki kahta työtä. Ja se hemmoteltu apina kehtasi vielä haukkua häntä siitä. Minua yritettiin aina sulkea porukasta pois ja leikkiä vain muiden kanssa. Minulta varastettiin tavaroita ja minua saatettiin suoraan haukkua tai lyödä. Sitten, jos kostin niin tästä kerrottiin opettajalle ja muunneltiin totuutta niin, että muut eivät olisi tehneet mitään. Minähän totta kai ujona ja hiljaisena lapsena muuten vain sekoilin. Minua piilohaukuttiin lihavaksi ja aina vertailtiin. Esimerkiksi, ettei minulle voi lainata vaatteita, kun olen niin iso.
Kommentit (8)
Sellaisia lapset on, julmia. Aivot ei ole vielä kehittyneet, ei voi muuta olettaa. Lapsuuden ystävät ei ole ystäviä, ne on kavereita. Ystävyyteen kasvetaan myöhemmin tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia lapset on, julmia. Aivot ei ole vielä kehittyneet, ei voi muuta olettaa. Lapsuuden ystävät ei ole ystäviä, ne on kavereita. Ystävyyteen kasvetaan myöhemmin tai sitten ei.
Samanlaisia ovat vielä aikuisenakin elleivät pahempia.
Ap
Ja lisäisin vielä, että minä en ollut.
Ap
Ei tunne-elämältään normaali lapsi käyttäydy noin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kurjaa. Oliko sulla sisaruksia tukena?
up