Epäonnistumisen tunne oudoista asioista
Mä oon tässä miettinyt, että miksihän ihmiset tuntee epäonnistumisen tunnetta tilanteissa, joihin he eivät ole voineet vaikuttaa?
Mä esimerkiksi oon saanut neljä keskenmenoa ja kun oon jutellut saman kokeneiden naisten kanssa, tosi moni sanoi tunteneensa itsensä epäonnistuneeksi.
Mä tunsin surua. Ja pelkoa siitä, että sama toistuu. Tai että en enää tulekaan raskaaksi. Mutta en epäonnistumista. Miten voi tuntea epäonnistuneensa asiassa, joka ei oo ollut mitenkään omissa käsissä. Mä oon kyllä elämäni aikana epäonnistunut mm. työelämässä, opiskeluissa, ihmissuhdevalinnoissa jne., mutta ne onkin asioita, joissa mun tekemiset ja tekemättä jättämiset on vaikuttaneet.
Avatkaa mulle tuota outoa logiikkaa!
Kommentit (2)
No
A) kyllähän myös työelämässä, opiskeluissa, ihmissuhteissa on asioita, joihin ei voi vaikuttaa itse, tai joihin voi vaikuttaa aika rajallisesti. Ja
B) myös raskaaksi tulemisessa ja raskauden loppuun asti kantamisessa on asioita, joihin ehkä olisi voinut vaikuttaa, vaikka lääkäri kohteliaasti toisin vaikuttaakin. Jos en olisin lapsena tehnyt toisin ja jos olisin valinnut toisen kumppanin ja jos sitä sun tätä.
C)epäonnistuminen tai epäponnistumisen tunne EI ole sama asia kuin syyllisyys. Ihminen voi epäonnistua ilman, etä se on hånen syytään. Tai kenenkään syytä. Tämä ehkä on se tärkein juttu.
Up