Lue keskustelun säännöt.
Miksi toisessa ketjussa haukuttiin epärehelliseksi ihminen, joka on tyytymissuhteessa? Vaikka sitähän neuvotaan tekemään
11.10.2021 |
Aina neuvotaan, että laske rimaa, älä ole nirso, unelmien kumppania ei ole olemassakaan, tavallinen arki riittää, ja huuman sijaan pitää ajatella järjellä, kuka on sopiva. Miksi sitten kuitenkin haukutaan ihminen, joka on tällaisessa suhteessa? Miten ihanteena voi samaan aikaan olla tyytyminen ja rakastumiseen perustuva suhde?
Kommentit (90)
Se, että ymmärtää ettei sitä unelmien täyskymppi puolisoa ole oikeasti olemassa, vaan että kyseessä on ihmisiä kaikkine vikoineen, ei ole mitenkään tyytymistä.
Se taas on, jos on parisuhteessa ihmisen kanssa joka ei millään tavalla sytytä, ei koe mitään muuta kuin kaveruutta, jos sitäkään, mutta pysyy suhteessa "kun ei muutakaan nyt ole". Se on tyytymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että ymmärtää ettei sitä unelmien täyskymppi puolisoa ole oikeasti olemassa, vaan että kyseessä on ihmisiä kaikkine vikoineen, ei ole mitenkään tyytymistä.
Se taas on, jos on parisuhteessa ihmisen kanssa joka ei millään tavalla sytytä, ei koe mitään muuta kuin kaveruutta, jos sitäkään, mutta pysyy suhteessa "kun ei muutakaan nyt ole". Se on tyytymistä.
Niin, nimenomaan - jos on suhteessa, jossa toinen tuntuu lähinnä parhaalta ystävältä, läheiseltä, mutta ei kuitenkaan sellaiselta, joka aiheuttaisi huumaa. Onhan se tyytymistä. Mutta juuri tähänhän aina kehoitetaan. Miksi sitten, kun joku tekee niin, hän saakin haukut - että sitten kuitenkin ainoa hyväksyttävä syy olla suhteessa olisi se, että on korviaan myöten rakastunut ja ihastumishuumassa?
Tyytyä voi niin monella tapaa. Esim. Itse en kauheaasti välitä ylipainoisita miehistä koska olen itse hoikka ja urheilullinen. Kuitenkin mieheni on ylipainoinen. Hän on muuten kuitenkin aivan täydellinen.
Toki olisin voinut hylätä hänet sillä perusteella, ettei hänellä ole täydellinen kroppa mutta toisaalta, mitä väliä sillä oikeastaan on. Hoikka kroppa viehättää eniten edelleen mutta olen tyytynyt siihen mitä mulla on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ymmärtää ettei sitä unelmien täyskymppi puolisoa ole oikeasti olemassa, vaan että kyseessä on ihmisiä kaikkine vikoineen, ei ole mitenkään tyytymistä.
Se taas on, jos on parisuhteessa ihmisen kanssa joka ei millään tavalla sytytä, ei koe mitään muuta kuin kaveruutta, jos sitäkään, mutta pysyy suhteessa "kun ei muutakaan nyt ole". Se on tyytymistä.
Niin, nimenomaan - jos on suhteessa, jossa toinen tuntuu lähinnä parhaalta ystävältä, läheiseltä, mutta ei kuitenkaan sellaiselta, joka aiheuttaisi huumaa. Onhan se tyytymistä. Mutta juuri tähänhän aina kehoitetaan. Miksi sitten, kun joku tekee niin, hän saakin haukut - että sitten kuitenkin ainoa hyväksyttävä syy olla suhteessa olisi se, että on korviaan myöten rakastunut ja ihastumishuumassa?
Kasvavana trendinä on juurikin hakea priimaa. Oot out :)
Ehdoton EI tyytymiselle!
Yksinkin on hyvä olla. Miksi ihmeessä olla väkipakolla suhteessa ihmisen kanssa, jota ei rakasta?
En ymmärrä näitä ”laske rimaa” -puheita ollenkaan. Yleensä se rima on jo valmiiksi ihmisillä aivan liian alhaalla. Tyydytään aivan kamaliin suhteisiin ja voidaan huonosti.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ymmärtää ettei sitä unelmien täyskymppi puolisoa ole oikeasti olemassa, vaan että kyseessä on ihmisiä kaikkine vikoineen, ei ole mitenkään tyytymistä.
Se taas on, jos on parisuhteessa ihmisen kanssa joka ei millään tavalla sytytä, ei koe mitään muuta kuin kaveruutta, jos sitäkään, mutta pysyy suhteessa "kun ei muutakaan nyt ole". Se on tyytymistä.
Niin, nimenomaan - jos on suhteessa, jossa toinen tuntuu lähinnä parhaalta ystävältä, läheiseltä, mutta ei kuitenkaan sellaiselta, joka aiheuttaisi huumaa. Onhan se tyytymistä. Mutta juuri tähänhän aina kehoitetaan. Miksi sitten, kun joku tekee niin, hän saakin haukut - että sitten kuitenkin ainoa hyväksyttävä syy olla suhteessa olisi se, että on korviaan myöten rakastunut ja ihastumishuumassa?
En tiedä, miksi saa haukut (ei ainakaan multa saisi, päinvastoin), mutta jos tuolla "huuma"-kriteerillä määrittelisi parisuhteen, niin sitä pitäisi vaihtaa muutaman vuoden välein koko elämänsä ajan. Ei mikään korviaan myöten rakastumisena olemisen huuma kestä muutamaa vuotta kauempaa, vaikka olisi täydellinen puoliso. Ihan kaikkeen tottuu. Mutta ei se huono asia ole.
Ei tietenkään pidä tyytyä. Suhteen kriteeriksi ehdottomasti ihastuminen ja rakkaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sillä unelmien naisella on omissa mielikuvissa pitkät hiukset, niin ihan hullua on pitää hiusten pituutta kynnyskysymyksenä. Ihan sama nainen siinä on vaikka hiukset olisi 20 cm lyhyemmät. Tai julistaa, että pitää olla tatuoimaton. Mitä se yksi pieni tatuointi lapaluussa haittaa?
Kaffepulla kirjoitti:
Ehdoton EI tyytymiselle!
Yksinkin on hyvä olla. Miksi ihmeessä olla väkipakolla suhteessa ihmisen kanssa, jota ei rakasta?
En ymmärrä näitä ”laske rimaa” -puheita ollenkaan. Yleensä se rima on jo valmiiksi ihmisillä aivan liian alhaalla. Tyydytään aivan kamaliin suhteisiin ja voidaan huonosti.
Riippuu minkälainen rima.
Naisilla tyypillistä on se että ulkonäön suhteen ei tyydytä eli valikoidaan se kaikista pisin ja komeanaamaisin mies.
Mutta luonteen suhteen naisilla on alhainen rima eli hyväksytään miehellä todella kusipäinen luonne jos pinnalliset kriteerit täyttyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle riittäisi hyvin tyytymissuhde. Itse asiassa olen sellaisessa aiemmin ollutkin kunnes se kaatui käytännön hankaluuksiin. En enää usko rakkauteen, mutta yksinkään ei ole ihmisen hyvä olla loppuelämäänsä.
Kaffepulla kirjoitti:
Ehdoton EI tyytymiselle!
Yksinkin on hyvä olla. Miksi ihmeessä olla väkipakolla suhteessa ihmisen kanssa, jota ei rakasta?
En ymmärrä näitä ”laske rimaa” -puheita ollenkaan. Yleensä se rima on jo valmiiksi ihmisillä aivan liian alhaalla. Tyydytään aivan kamaliin suhteisiin ja voidaan huonosti.
Johonkin sitä ihmisen on tyydyttävä, se on fakta. Aina löytyy kauniimpi/komeampi, hauskempi, fiksumpi mitälie kumppani.
Ei voi koskaan olla onnellinen jos tavoittelee kuuta taivaalta.
(En nyt tarkoita että tarvii tyytyä kehen tahansa juopponarkkinaistenhakkaajasossupummiin, mutta paljon on sellaisia ihmisiä jotka eivät vain pysty asettumaan kenenkään kanssa koska nurkan takaa saattaa tulla vielä parempi pakkaus. Ja onhan täälläkin niitä keskusteluita joissa kumppaniehdokas on hylätty rumien kenkien tai vinojen etuhampaiden takia. Se on mielestäni aika pikkumaista.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ymmärtää ettei sitä unelmien täyskymppi puolisoa ole oikeasti olemassa, vaan että kyseessä on ihmisiä kaikkine vikoineen, ei ole mitenkään tyytymistä.
Se taas on, jos on parisuhteessa ihmisen kanssa joka ei millään tavalla sytytä, ei koe mitään muuta kuin kaveruutta, jos sitäkään, mutta pysyy suhteessa "kun ei muutakaan nyt ole". Se on tyytymistä.
Niin, nimenomaan - jos on suhteessa, jossa toinen tuntuu lähinnä parhaalta ystävältä, läheiseltä, mutta ei kuitenkaan sellaiselta, joka aiheuttaisi huumaa. Onhan se tyytymistä. Mutta juuri tähänhän aina kehoitetaan. Miksi sitten, kun joku tekee niin, hän saakin haukut - että sitten kuitenkin ainoa hyväksyttävä syy olla suhteessa olisi se, että on korviaan myöten rakastunut ja ihastumishuumassa?
En tiedä, miksi saa haukut (ei ainakaan multa saisi, päinvastoin), mutta jos tuolla "huuma"-kriteerillä määrittelisi parisuhteen, niin sitä pitäisi vaihtaa muutaman vuoden välein koko elämänsä ajan. Ei mikään korviaan myöten rakastumisena olemisen huuma kestä muutamaa vuotta kauempaa, vaikka olisi täydellinen puoliso. Ihan kaikkeen tottuu. Mutta ei se huono asia ole.
Näin moni tekeekin, siis vaihtaa aina kumppania kun alkuhuuma menee ohi. Valitettavasti.
Mikä on se toinen ketju mihin aloituksessa viitataan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riippuu minkälainen rima.
Naisilla tyypillistä on se että ulkonäön suhteen ei tyydytä eli valikoidaan se kaikista pisin ja komeanaamaisin mies.
Mutta luonteen suhteen naisilla on alhainen rima eli hyväksytään miehellä todella kusipäinen luonne jos pinnalliset kriteerit täyttyy.
Se ulkonäköön keskittyminen on vielä korostuneempaa miehillä. Jos nainen on nuori ja kaunis, miehet ihastuvat häneen, vaikka hän olisi täysi taulapää. Tai jopa häiriintynyt.
Viisaat ihmiset osaavat katsoa pintaa syvemmälle. Jos puolison valitsee vain ulkoisten seikkojen perusteella, niin sitten saa mitä tilaa.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Minulle riittäisi hyvin tyytymissuhde. Itse asiassa olen sellaisessa aiemmin ollutkin kunnes se kaatui käytännön hankaluuksiin. En enää usko rakkauteen, mutta yksinkään ei ole ihmisen hyvä olla loppuelämäänsä.
Ehkä sinä ja moni muu ette osaa olla ilman jotakin haaleanvaljua parisuhteentapaista mukiinmenevän ihmisen kanssa, mutta moni osaa.
Minä olen tyytynyt vaimooni. Tiesin mitä halusin, eli lapsia, lasten kanssa viihtyvän vaimon ja tasaista elämää ilman draamaa. Sitten etsin sopivan naisen. Ei siinä mitään rakastumista ainakaan minun puoleltani ollut. Nykyään kyllä rakkautta riittää!
M47
Miesten ja naisten välillä on tässä selvä ero.
Naiset hakevat sitä täydellistä kumppania ja huumaa. Jälkimmäinen ei tietenkään kovin kauan kestä, joten ero ja lapset jakoon jollain tavalla.
Miehillä suhteen alku on samanlainen kuin naisilla. Mutta miehet ymmärtävät ja hyväksyvät suhteen muuttumisen arkiseksi paljon naisia paremmin. Puhun itse syvästä kumppanuudesta vaimoni suhteen. Miehet eivät tilastollisesti juuri avioeroja hae, jälkikasvulla mahdollisuus eheään lapsuuteen.
Tää ny on vaan tällanen jakomielitautisten palsta. Yhdessä ketjussa ollaan yhtä mieltä ja toisessa taas toista.
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Ehdoton EI tyytymiselle!
Yksinkin on hyvä olla. Miksi ihmeessä olla väkipakolla suhteessa ihmisen kanssa, jota ei rakasta?
En ymmärrä näitä ”laske rimaa” -puheita ollenkaan. Yleensä se rima on jo valmiiksi ihmisillä aivan liian alhaalla. Tyydytään aivan kamaliin suhteisiin ja voidaan huonosti.Riippuu minkälainen rima.
Naisilla tyypillistä on se että ulkonäön suhteen ei tyydytä eli valikoidaan se kaikista pisin ja komeanaamaisin mies.
Mutta luonteen suhteen naisilla on alhainen rima eli hyväksytään miehellä todella kusipäinen luonne jos pinnalliset kriteerit täyttyy.
Itselläsi ei ole mitään rimaa naisen ulkonäön suhteen? Jotenkin en nyt ihan usko, vaikka muita kovasti heidän kriteereistään kritisoit. Varmasti sullakin on joitain asioita, joiden yli et millään pääsisi eikä suhdetta voisi mitenkään muodostua. Naisilla vastaava asia voi olla vaikka se miehen pituus. Get over it.
.