80-luku oli Suomen kulta-aikaa

Hyviä muistoja on. Vaihtaisin heti nykyajan 80-lukuun jos se olisi mahdollista. Ei somea, ei älypuhelimia. Juuri sopivasti virikkeitä, kaikkea mitä ihminen tarvitsee muttei mitään liikaa.

Tuosta väärin menosta: 80- luvulta olen nähnyt pankin mainoksen jossa ihan oikeasti poseeraa pukumiehiä kottikärryjen kanssa joissa on niputtain rahaa. Isäni kertoi että kun asunnon hankki niin ei tarvinnut huolehtia maksamisen suhteen kun inflaatio söi velkaa pois.  Ei ihme että 90- luku oli sitten vähän vaatimattomampaa.

No, miksette muuta Albaniaan. Siellä se 80-luku on nyt.

Muistan kun kotona elämä 80-luvun alkaessa oli tosi vaatimatonta, köyhä maalaistalo, meillä ei ollut edes autoa. Mutta  1989 tehtiin jo mukavia perheautomatkoja Lappiin.

No ei kyllä ollut asiat paremmin 80-luvulla.

80-luvun talouskasvu oli pelkkä rahoituskupla ja sen moni sai karvasati kokea 90-luvun alussa.

Muistan kyllä kun 80-luvulla opettaja ihmetteli että mihin saa hävitettyä kaikki rahat mitä hänelle on annettu opetusvälineiden ostamiseksi, kun osti jo telkkarin, VHS videot ja uuden mankan. Se oli siihen asti täysin poikkeuksellinen tilanne.  No 90-luvulla sitten kierrätettiinkin vanhoja kirjoja, eikä ostettu enää mitään.

Ei voi auttaa ja aina rahat menee johtajien käyttöön. Halua on ja autoin heitä. Pietarin lapsia nyt.

Mun lapsuutta varjosti isäni juominen. Tuntuu, että moni mies joi (työ)paineisiin ja vaimot hoiti perheen. Että kyllä kasarilla oli kurjuutta myös, kotihäpeää paljon. Kunnon ihmisen kulissit oli tärkeät. Muuten tavallisuus riitti.

Kyllä siitä yhteinäiskulttuurista jotain kaipaa.

Vierailija kirjoitti:

No, miksette muuta Albaniaan. Siellä se 80-luku on nyt.

Miten niin?

Ei Albania ole nyt täystyöllisyydessä ja menestynyt. Puhuttiin Suomen 80-luvusta. 

Muistaako kukaan millaista oli uusivuosi kasarilla? Pentuina käytiin välillä saunassa vaatteet päällä lämmittelemässä, ja painuttiin takasin paukutteleen. Ja oli kunnon tykinjytkyjä, ne harmaat olivat tosi tehokkaita ja vanhemmat luottivat meihin nuoriin. Ja kaikista nykyään villeiksikin kai luonnehdituista touhuista huolimatta selvittiin paremmin kuin nykysukupolvi. Oltiin nuoria mutta vastuullisia, kukaan ei telonut itseään.

Vaihtaisin heti kasariin, ottaisin kuitenkin internetin ja kännyt mukaan. Olihan silloinkin niitä ekoja maitotölkin kokoisia lähinnä liikemiehien käytössä.

Nuoruus parhaimmillaan, töitä oli joka lähtöön. En ollut mikään rikas, ihan tavis mutta ei ollut mitään nollasopimuksia ym. Ostin yksin asunnon Stadista ja vapaalla biletettiin ja matkusteltiin. Tämä nykyinen meno on aika käsottämätöntä ihan koko maailmaa ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

No, miksette muuta Albaniaan. Siellä se 80-luku on nyt.

Jonneja harmittaa?

80-luvun matkailu oli ihan erilaista. Sinänsä aurinkolomille lähdettiin joukolla Espanjaan, Italiaan, Kreikkaan jne. Mutta kaukokohteet oli jotain tosi eksoottista!  Varsinkin Amerikassa kävivät vain harvat ja voi jösses kun niitä juttuja oli jännä kuunnella :o

Asioista sai puhua niiden oikeilla nimillä ilman että joku niittinaamainen täitukka alkoi rutisemaan.

Oli se. Kaikki edessä ja avoimena niin yksilöllisellä kuin kollektiivisella tasolla. Tie auki taivasta myöten. Kaikki pelkkää nousukiitoa. Nyt on edessä vai alamäki.

Vierailija kirjoitti:

Asioista sai puhua niiden oikeilla nimillä ilman että joku niittinaamainen täitukka alkoi rutisemaan.

Tämän tyylin retoriikkaahan se "oikeilla nimillä puhuminen" yleensä tarkoittaa.

Ja 80- luvulla esim. Neuvostoliiton arvostelu oli kyllä aika rajattua. Ihan suoranaisia tulenpunaisia kommunistejakin oli paljon enemmän, nykyiset ovat hyvin hillitty versio heistä.

Ei minulla valittamista 80-luvun lapsuudessa keskiluokkaisessa perheessä keskikokoisessa kaupungissa. Käytännössä kaikki lapsiperheet asuivat kivoissa omakotitaloissa. Ei ollut yltäkylläisyyttä, mutta ei mitään varsinaisesti puuttunutkaan. VHS-videot kova juttu samoin ensimmäiset kotitietokoneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asioista sai puhua niiden oikeilla nimillä ilman että joku niittinaamainen täitukka alkoi rutisemaan.

Tämän tyylin retoriikkaahan se "oikeilla nimillä puhuminen" yleensä tarkoittaa.

Ja 80- luvulla esim. Neuvostoliiton arvostelu oli kyllä aika rajattua. Ihan suoranaisia tulenpunaisia kommunistejakin oli paljon enemmän, nykyiset ovat hyvin hillitty versio heistä.

80-luvulla sai kyllä ryssääkin sanoa ryssäksi ilman että joku pahoitti mielensä. Samoin kuin komukkaa komukaksi.

Nuoret osasivat osoittaa mieltään muutenkin kuin istumalla keskelle katua kiukuttelemaan.

Kasari oli suomalaisen tvhuumorin kulta-aikaa.

Kasarilla jaettiin mulle-sulle -meinigillä kasvavasta kakusta ja jokainen sai jotain. Sen jälkeen kakku on kasvanut hitaammin ja nyt viimeiset kymmenen vuotta ollaan jaettu vaan sitä saman kokoisena pysyvää kakkua eri tavoin. Näin näen asian pähkinänkuoressa.