Tyttärellä koeviikko tulossa ja uusi poikaystävä vie kaiken ajan. Keväällä olisi vielä ylioppilaskirjoituksetkin
Aina kun kysyn, että onko läksyt tehty niin huikkaa vain, että joo joo, lähden nyt poikaystävän kanssa ulos. Pelottaa, että miten tämä muka rakkaus vaikuttaa koulumenestykseen. Olen miettinyt, että pitäisikö suhde laittaa jäihin kirjoituksiin asti. Mieheltä en saa ymmärrystä.
Kommentit (9)
Lukiossa kuuluu päntätä ja kehittää itseään. Ei silloin ole mikään poikaystävien aika.
Jos ei lukion kolmanteen mennessä ole löytynyt kunnianhimoa, pitkäjänteisyyttä ja tunnollisuutta, niin voit rauhassa antaa tytön tehdä omat virheensä ja oppia niistä.
Itse en ollut niitä löytänyt, mutta tuskin vanhempien puuttuminen asioihin olisi parantanut asiaa. Sitten kun suuntaa löytyy kannattaa tietysti olla tukena.
Rakastuneen aivoissa ei pahemmin järkeä ole, on vain pakonomainen tarve lisääntyä.
Siis onko kyseessä kakkonen, joka aloittaa kirjoitukset keväällä vai abi, joka kirjoittaa kaikki kerralla (viitaten sanamuotoon "keväällä olisi vielä kirjoitukset"? Jos kyseessä abi, niin hänhän on täysi-ikäinen tai ihan pian täysi-ikäistymässä jo.
Kuinkahan ap ajatteli 'laittaa suhteen jäihin'?
Ihanaa luottoa omaan lapseen. Mun äiti kanssa oletti aina pahinta mahdollista, vaikken kirjaimellisesti kertaakaan antanut siihen mitään syytä. Valitti myös siitä että lukiossa vietin liikaa aikaa poikakaverin kanssa. Marmatti miten kaikki on tekemättä ja taas(?) menee kokeet huonosti.
Tehtiin poikaystävän kanssa läksyt poikaystävän luona. Luettiin myös kokeisiin yhdessä. Molemmilla 9 keskiarvot eikä mitään unohduksia koskaan. Mutta äiti se silti valitti joka kerta.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa luottoa omaan lapseen. Mun äiti kanssa oletti aina pahinta mahdollista, vaikken kirjaimellisesti kertaakaan antanut siihen mitään syytä. Valitti myös siitä että lukiossa vietin liikaa aikaa poikakaverin kanssa. Marmatti miten kaikki on tekemättä ja taas(?) menee kokeet huonosti.
Tehtiin poikaystävän kanssa läksyt poikaystävän luona. Luettiin myös kokeisiin yhdessä. Molemmilla 9 keskiarvot eikä mitään unohduksia koskaan. Mutta äiti se silti valitti joka kerta.
Ihan kuin meillä.. mistähän tuommoinen mahtaa johtua?
Huoh.. jos ei provo niin anna tytön elää omaa elämäänsä, korkeintaan huononnat teidän välejä epäilemällä että tytön oma harkintakyky mennyt poikaystävän myötä. Toisaalta uskon ettei tämä ehkä ole provo sillä oma äitini muistutti minua että "muistahan sit mennä töihin" kun menin poikaystäväni luokse yöksi ollessani 19v ja asuin vielä kotona. Voin sanoa että otti päähän ihan jonkun verran että äiti edes saattoi ajatella minusta (tunnollisesta) ihmisestä niin että jättäisin menemättä töihin kun olen poikaystävän seurassa.