Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu, että karukaan totuus ei satuta minua?
05.10.2021 |
Minua satuttaa vain tietämättömyys. Kestän pettymykset hyvin, kunhan vain saan tietää totuuden. Mistä tämä johtuu? Mitä se kertoo minusta? Kysyn tätä täällä, sillä olen itsekin yllättänyt itseni siinä, miten helposti kestän ikävän totuuden. Sanotaan, että totuus sattuu, mutta minua se ei satuta. Siksi asiaa ihmettelen.
Osaako joku vastata tähän?
Kommentit (13)
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa totuuksista ei ole karuja eikä satuttavia, se tuosta ensin tulee mieleen. Eli käytätkö tuota jotenkin oman pessimismisi rakennusaineena? Esimerkiksi jonkun "totuus" sinulle tärkeästä asiasta on vain hänen mielipiteensä.
Tämä liittyy siis tällä kertaa mieheen jota tapailin ja josta sain kuulla ikävän asian. Olin tosi ihastunut mutta nyt olo on vain helpottunut, vaikka moni olisi varmasti ihan hajalla. Outoa, etten ole. Nuorempana olisin ollut.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieluummin aina karu totuus kuin viekoitteleva valhe.
Se tapailemasi mies taisi väistää luodin..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ehkä oikeudenhaluinen ja sellainen joka korjaa asioita. Tässä maailmassa ei kannata liikaa vatvoa, tyhmemmät jyrää. Kerron oman etusi nimeen.
Karu totuus ei ole osunut liian lähelle sinua?
Itsekin olen tässä melkein samanlainen kuin sinä, mutta jotkut elämänratkaisuni jouduin tekemään tiukasti järjellä, mikä ei ole tuntunut kivalta vielä pidemmän ajan jälkeenkään.
Päätökseni syynä oli toisen ihmisen tekemät karut asiat ja riippuvuudet, ei minun omat. On epäreilua, että näistä voi kärsiä välittävät läheiset ja tyyppi itse vain porskuttaa elämässään eteenpäin aiheuttaen ongelmia uusille vastuuntuntoisille ihmisille. Tällöin on pakko itsekin vain yrittää porskuttaa, vaikka sydän märkänisi, niin toisen puolesta ei voi mitään elää ja oma elämäkin olisi ehdittävä. Aika parantaa, mutta kuinka kauan siinä menee? Onko kokemusta tästä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka siitä nyt piittaa, jos joku sanoo rakkaasta jotain muka "totuutta", korkeintaan se joku saa kuulla kunniansa. Mutta odotas, kun se rakas sanoo sulle karun totuuden susta/sun tekemisistä.
Et ole ŕiittävän komea/kaunis, hyvä, älykäs, terve, varakas... minulle! Kolahtiko? Olet huono seksissä, ajamaan autoa, hengittämään ja kaikessa mitä teet! Kolahtiko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se tapailemasi mies taisi väistää luodin..
Sain tietää, että mies on päihderiippuvainen.
AP
Vierailija kirjoitti:
Kuka siitä nyt piittaa, jos joku sanoo rakkaasta jotain muka "totuutta", korkeintaan se joku saa kuulla kunniansa. Mutta odotas, kun se rakas sanoo sulle karun totuuden susta/sun tekemisistä.
Mulle on monikin rakas ihminen sanonut karun totuuden itsestäni. Kestän sen, koska tunnen itseni. Jos en tuntisi ja vain kuvittelisin itsestäni kaikenlaista, mikä ei ole totta, niin en varmasti kestäisikään. Nuorempana itsetunto oli sen verran huono, että jokainen paha sana itseeni kohdistuvana oli kuin puukko rintaan. Nykyään ei enää näin käy. Olen kasvattanut henkisyyttäni ja onneksi hyödyttävin tuloksin.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se tapailemasi mies taisi väistää luodin..
Sain tietää, että mies on päihderiippuvainen.
AP
No eipä tuo niin ihmeellistä ole että monikaan siitä tiedosta kovin satuttaisi itseään. Ajattelin jo että olet kuullut sen miehen tyyliin raiskanneen ja tappaneen jonkun.
Suurin osa totuuksista ei ole karuja eikä satuttavia, se tuosta ensin tulee mieleen. Eli käytätkö tuota jotenkin oman pessimismisi rakennusaineena? Esimerkiksi jonkun "totuus" sinulle tärkeästä asiasta on vain hänen mielipiteensä.